Back to the crime scene, eli landelle. Jatkan nyt vielä tätä lintukirppu-tarinaa, eli jos tämän asian jauhaminen ei kiinnosta, niin suosittelen lopettamaan lukemisen tähän. Eilen kävin siis Eiran Sairaalassa hakemassa konsultaatiota tähän vaivaan, mutta olin vielä enemmän sekaisin sieltä lähtiessä. Olin varannut jo yhden ajan ihotautilääkärille, mutta olin vahingossa varannut sen vasta ensi viikolle, joten sain uuden ajan yleislääkärille. Ihan ensin tämä lääkäri sanoi, että jäljet eivät ole kirpusta, mutta mitä enemmän hän alkoi asiaa tutkimaan niin sitä pehmeämmäksi hän muuttui tätä omaa diagnoosiani kohtaan. Alkuun hän epäili jotain erythema multiformea, mutta sen yleensä laukaisee joku muu tulehdus (usein herpes), mutta sitä minulla ei ole ikinä ollut, niin se olisi tuntunut oudolta. Sen lisäksi nämä jäljet ovat tulleet kerran aikaisemmin syksyllä samassa paikassa, joten ei luulisi jonkun ihotaudin olevan riippuvainen sijainnista? Mikä sai itseni hetkeksi epäilemään omaa diagnoosiani oli se, että hän sanoi kirpun pureman tuntuvan/sattuvan? Itse en nimittäin tuntenut mitään ja vasta kun paukaumat alkoivat ilmestyä, niin tajusin jotain tapahtuneen. Hän myös sanoi, että kirput eivät valikoi uhriaan, eli jos samassa sängyssä on muita, niin silloin kirppu purisi myös heitä. Mutta se mitä luin lintukirpusta oli nimenomaan se, että vain niille allergiset saavat oireita? Eli vaikka poikaystävääni olisikin purrun se sama kirppu, niin hänen kropassaan ei jälkiä näkyisi, sillä hän ei reagoisi niihin?

Kun kävelin lääkäristä takaisin kotiin soitin isälleni. Kerroin hänelle lääkärin kommentit ja hän sanoi heti, että se ei voi olla ihosairaus. Kuulemma aikaisemmin samana päivänä meidän työmies landelta oli soittanut hänelle ja ihmettelyt jalassa olevia puremia. Hän nukkui eri talossa, kuin minä, joten selvisi heti, että kyllä aiheuttajan on pakko olla lintukirppu. Tämä mysteeri taisi siis selvitä nyt kunnolla, vaikka silti vielä ihmettelen lääkärin kommentteja. Ehkä tämä ei sitten vielä ole niin yleinen vaiva, että asiaa olisi tutkittu sen enempää?

Onneksi kyse ei ole mistään vakavammasta, mutta kyllä nämä paiseet silti ottavat päähän. Eilen olisin halunnut laittaa nilkkapituiset housut jalkaan, mutta kun tajusin, että nilkoissa olevat paiseet loistavat kilometrin päähän niin ei auttanut muu kuin ottaa täysipitkät lahkeet kehiin. Saa siis nähdä kuljenko koko kesän täysipitkillä lahkeilla, heh.

 

I won’t bore you with this story, as I’m sure it wouldn’t interest you in the least bit (I’m talking about this bug that bit me really bad – my legs are covered in huge bite marks). However, now I discovered the cause and it’s this one bug that I’m allergic to. Now I hope the bite marks heal fast, so I can wear cropped jeans again some day (now that’s not an option with my ankles looking the way they do). I also hope summer will arrive soon, as these bugs are mostly present in the countryside during spring and fall. So summer, hurry up…

 

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

 

x Suomen luonto. Ulkomaalaiset vieraamme olivat Suomen luonnosta ihan lumoutuneita ja voitte kuvitella kuinka tylsistyneenä minä seisoin vieressä, kun jengi kuvasi jotain pöheikköä, heh. Onhan meillä kyllä kaunis luonto, mutta itse sitä ei näe samalla tavalla, kun on täällä syntynyt ja kasvanut. Pakko kyllä myöntää, että perjantainen pyöräretki landella upeassa maastossa oli aika maaginen hetki. Päivä oli kevään lämpimin tähän asti ja illan valo oli niin kaunis, että taisin huokaista ihastuksesta pari kertaa itsekin.

x Tämä ikuinen talvi. Eilen satoi taas lunta – hetken vain, mutta sekin oli jo aivan riittävästi. Ei tätä jaksaisi enää yhtään sekuntia! Nyt taitaa käydä niin, että mennään talvesta suoraan kesään…eihän tässä ole kuin reilu kolme viikkoa kesäkuuhun. Toivotaan, että tämä kylmääkin kylmempi kevät korvataan sitten ihanalla kesällä!

x RAVN:n karvatakki. Kerroin teille tässä aikaisemmassa postauksessa toivelistastani ja olihan se karvatakki pakko laittaa tilaukseen. Onneksi laitoin, koska se on super kaunis!

 

 

x Vanhempiemme tapaaminen. Viime viikolla vanhempamme tapasivat ensimmäistä kertaa ja kaikki meni todella hyvin. Vaikka yhteistä omaa kieltä ei ole, niin pärjäsimme hyvin englannilla ja tarvittaessa hoidimme tulkkausta. Alkuperäiset suunnitelmat menivät vähän sekaisin, kun äitini sairastui, mutta onneksi he pääsivät viikonloppuna käymään landella moikkaamassa meitä. Sunnuntaina ennen vieraidemme lentoa kävimme vielä lounaalla vanhempieni luona Espoossa, joten he näkivät loppujen lopuksi parikin kertaa.

x No nämä hemmetin puremat. Ette ikinä uskoisi missä kunnossa jalkani ovat. En edes tiennyt, että joku ötökkä voi aiheuttaa näin monta isoa paisetta. Onneksi pääsen tänään lääkäriin, niin saan toivottavasti selkoa siitä mikä tämän aiheutti. Luultavasti se pirun lintukirppu mistä osalla teistäkin kokemusta, mutta katsotaan.

 

Photos/Thomas D.

x Finnish nature. Our guests loved the forests and seaside. I don’t see it the same way as they do, but I have to admit it’s quite beautiful. Even more so in a few weeks when the nature wakes up completely!

x Never ending winter. Yesterday it was snowing again for a few minutes…I think all Finns are so fed up with this never ending winter. Spring, what the hell…where are you?

x RAVN lamb fur coat. This coat was on my wish list and I couldn’t resist it… I’m glad I didn’t, because it’s perfect!

x Our parents meeting each other. Eight years later our parents finally met each other – cheers to that!

x Bug bites on my leg. Country life comes with a cost. You wouldn’t believe your eyes if you saw me in shorts right now, heh.

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save