Nyt kun muutostamme on kulunut melkein kaksi kuukautta ja Ranskassa tuli vietettyä niin monta vuotta, niin mitä asioita olen jäänyt kaipaamaan sieltä? Toki listani on tätä pidempi, mutta tässä ovat ne päällimmäiset asiat.

Perhe

Viimeiset puolitoista vuotta asuimme Orléansissa, josta poikaystäväni on alunperin kotoisin. Hänen perheensä asui meitä lähellä ja näimme heitä aktiivisesti. Olen joskus täällä kertonutkin, että vaikka tulemme eri kulttuureista niin perheemme ovat silti hämmästyttävän samanlaiset. Löysin paikkani heidän perheessä siis nopeasti, joten oli ihana kun poikaystäväni läheiset olivat lähellä ja pääsimme viettämään heidän kanssa paljon aikaa. Perheen koko vielä kasvoi syksyllä,  kun suloinen Mikko-koira astui taloon.

 

 

Pain au chocolat

Suomesta ei saa lähellekään samanmoisia croistantteja tai pain au chocolateja, kuin Ranskasta. On siis selvää, että meidän ala-kerran leipomoa on kyllä ikävä. Viikonloppuisin haimme sieltä aina lämpimät herkut aamiaiseksi ja siihen ehti valitettavasti tottua…

Ruokailurytmi

Ranskassa söimme aina kolmeen otteeseen päivässä; aamiaista, lounasta ja illallista. Lounasta söimme usein poikaystäväni vanhempien luona, sillä Ranskassa lounastauko on usein vähintään sen tunnin mittainen (poikaystäväni siskolla se on 1,5h). Lounaaseen kuului tietenkin alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Sama setti sitten illalla ja silloin istuimme poikaystäväni kanssa aina kahdeksan aikaan syömään pitkän kaavan mukaan. Nyt täällä Suomessa syön lounasta töissä nopeasti ja koska työpäiväni on klo.8-16, niin syön aina jotain pientä, kun tulen kotiin. Sitten illalla vielä jotain (joskus leipää ja toisinaan kunnon ruokaa), mutta sitä kunnon rytmiä on ikävä. Tavoitteena on jatkaa tätä Ranskan rytmiä, kunhan arki tästä rauhoittuu ja muutamme omaan kotiin.

 

 

Muoti

En nyt sanoisi, että kaipaan Orléansin muoti, mutta sitä kyllä, että Pariisi oli niin lähellä, että pääsin kulkemaan sinne viikoittain ja saamaan inspiraatio-annokseni. Rakastan edelleen sitä huoletonta pariisilaista tyyliä ja sitä, että katukuvasta sai bongailtua inspiroivia asuja. Toki Helsingissäkin näkee erittäin tyylikkäitä naisia, mutta se pariisilainen huolettomuus on muutakin, kuin vain se asu.

 

 

Sijainti

Ranska on täydellisellä paikalla Keski-Euroopassa ja lennot mm. Barcelonaan ja Firenzeen ovat vain reilun tunnin. Nizzaan lentää alle tunnissa ja lentoja sinne on päivässä kymmeniä. Liikuimme myös paljon autolla ja oli ihanaa, että pystyimme mm. ajamaan Luxembourgiin ystäviemme luokse silloin kun halusimme. Länsi-rannikko tuli myös tutuksi ja yksi ihanimmista paikoista siellä oli Arcachon ja Bordeaux. Ensimmäiset kolme vuotta vietin Etelä-Ranskassa, joten sinä aikana Riviera, sekä Italian rannikko tuli todella tutuiksi. Nyt oli ihana päästä tutustumaan muuhun Ranskaan ja etenkin sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä enää tulisi toista kertaa mentyä.

 

 

Outoa on se, että vaikka kaipaan asioita Ranskasta, niin en kaipaa sinne asumaan. En edes kaipaa asuntoamme mitenkään erityisesti, vaikka se olikin aivan ihana. Tällä hetkellä oma elämä on aika sekaisin, joten ihmettelen itsekin, miksi en kaipaa sitä seesteistä ja ns. normaalia arkea mikä meillä oli Orléansissa? Varmaan johtuu siitä, että viimeiset puoli vuotta olin niin valmis nostamaan kytkintä ja vaikka tällä hetkellä meidän asiat ovat vieläkin hyvin auki, niin nautin silti tästä kiireestä ja pienestä sekasorrosta. Kroppa ei ehkä ole samaa mieltä, sillä eilen joku pöpö iski ja heti, kun pääsin töistä, niin menin nukkumaan. Toivottavasti tänään on parempi olo, koska nyt ei todellakaan olisi aikaa sairastella! Ja hei ihanaa ystävänpäivää kaikille sinne ruudun toiselle puolelle<3

 

We’ve been now living in Finland for a few months, so what do I miss in France? Many things, but here are the first things that come to mind;

  • My boyfriends family and Mikko dog.
  • Pain au chocolat and other treats – missing especially the bakery downstairs of our old building.
  • The French eating rhythm – breakfast + two warm meals per day.
  • Parisian style – I mean they are chic, there is no denying that.
  • Location – living in central Europe had it’s benefits. All of Europe’s amazing cities were within easy reach and with the car we could drive to other countries.

All this said I’m still amazed how I don’t miss living in France that much. I would have thought that I would want to run back after spending two weeks in the Finnish winter. Our life is a bit of a mess at the moment, but I’m still happy to be here. Maybe that’s a sign that this was the right choice? Not to say I wouldn’t see myself living back in France some day, but for now this is a good place for us. Happy Valentine’s Day everyone!<3

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

sunset-helsinki-ice-3-copie-jpg

 

Tämän viikon ilmat ovat olleet lievästi sanottuna masentavat, mutta onneksi kuvien kautta voi palata takaisin viime viikon satumaisiin tunnelmiin. Olen aina ollut sitä mieltä, että kova pakkanen on inhottavinta mitä voi olla, mutta nyt otan sanani takaisin. Inhottavinta on esimerkiksi eilinen harmaa sää höystettynä sillä jäätävällä viimalla. Hyvä kun pystyssä pysyi ja näpit jäätyivät heti kun ulos pääsi, vaikka lämpötila oli nollassa. Takaisin siis paukkupakkaset ja nämä satumaiset maisemat, kiitos!

Täällä on ensimmäinen työviikko kohta paketissa ja nyt viikonloppuakin osaa arvostaa ihan uudella tavalla, kun arki menee muualla, kuin kotitoimistolla. Ihana fiilis oikeastaan, kun vapaa tuntuu oikeasti vapaalta. Toki omassa tapauksessani viikonloppuun kuuluu blogihommia, mutta tämä on kuitenkin hyvää vastapainoa päivätyölleni. Viikonloppuna kilistelen myös ihanille uutisille – yksi läheisimmästä ystävistäni on Jenkki, mutta pitkän välimatkan takia en ole nähnyt häntä vuosiin. Nyt hän suunnittelee matkaa Kaliforniasta Helsinkiin kesällä, enkä voisi olla enemmän innoissani. Nyt pidän siis sormet ristissä, että pääsen esittelemään hänelle kesällä asuinmaani!

Energistä loppuviikkoa kaikille!

 

This week the weather has been far from this winter wonderland day, but luckily these pictures take me back to last weekend. I’ve always said that -20 degree weather is the worst thing ever, but I have to take my words back. The worst is actually these +0 degree temperatures combined with grey skies and freezing cold wind, so it actually feels like it’s -30. At least the snow made everything light and beautiful, so arctic weather please return!

My first work week is almost done and I’m super excited for the weekend. The weekends feel so much better now that I’m working a regular work week. Of course this blog keeps me busy, but weekends are still “me time”. Yesterday my American friend sent me a message telling me that she might be able visit me in Finland next summer. It was the best news of this week, so I’m crossing my fingers that she can actually come!

 

sunset-helsinki-ice-2-copie-jpgsunset-helsinki-ice-copie-jpgsunset-helsinki-ice-4-copie-jpgPhotos/Thomas D.