Hyvää uutta vuotta kaikille! Täällä pyhät on mennyt todella rennolla meiningillä Espoossa vanhempien luona, jossa vietimme joulun ja nyt uuden vuoden. Välissä kävimme kotona keskustassa, mutta nyt olemme olleet tällä jo useamman päivän. Niin luksusta, kun auttamassa on useampi käsipari ja sen myötä itse olen vedellyt ihan kunnon yöunia. Eilen poika nukkui jopa läpi yön, vaikka yöimetyksiä ei ollakaan vielä varsinaisesti lopetettu. Normaalisti hän on herännyt 1-2 kertaa syömään ja suunnitelmissa on lopettaa yöimetykset heti kun ollaan varmoja, että hampaat eivät enää vaivaa (ylähampaat puhkesivat juuri). Vähän epäilen, että hän itsenäisesti jättäisi yöimetykset kokonaan pois nyt kerralla, mutta ainahan sitä voi toivoa…Saa nähdä jos sama ihme toistuisi tänä yönä!

Vaikka meille viime vuosi oli kaikin puolin ikimuistoinen esikoisen syntymän vuoksi, niin ihanuudesta huolimatta se oli hyvin raskas. Ihana ja kamala samaan aikaan. Vauvan huonounisuus, ruokayliherkkyydet ja sen myötä hänen vaativuustaso oli sitä luokkaa, että oma aika oli lähes olematonta. Nyt tilanne on onneksi helpottanut valtavasti ja on tuntunut, että tästä ajasta on vihdoin voinut nauttia kunnolla. Heti kun itse on saanut ”kunnolla unta” ja vauva voinut hyvin (ja nukkunut paremmin), niin arkikin on paljon helpompaa ja nautinnollisempaa. Vähän haikeana mietinkin, että kohtahan tämä ensimmäinen vauvavuosi on jo taputeltu. Onneksi ihan vielä ei tarvitse alkaa suunnittelemaan 1v. juhlia, mutta toivotaan, että kun ne toukokuussa koittavat, niin voimme juhlia niitä isomman porukan kesken. Korona on kurittanut meidän arkea eniten juurikin sosiaalisten kontaktien karsimisena, eli toivotaan, että tämä vuosi olisi toisenlainen siltä osin. Myös intoa panostaa enemmän blogiin ja Instagramiin on, eli toivottavasti pääsen toteuttamaan tämänkin toiveeni tänä vuonna.

Toivottavasti tekin olette päässeet lepäämään rankan koronavuoden jälkeen ja keräämään energiaa tähän uuteen vuoteen. Itse alan aina tässä vaiheessa jo odottamana kevättä ja muistuttelemaan itselleni, että ensi kuussa valon määrä kasvaa jo kohisten. Ei siis muuta kuin kaunista alkanutta vuotta ja valoa kohti!

 

Style Plaza Camel Coat20

 

Kerroin meidän vauva-arjesta tässä vanhemmassa postauksessa ja sain teiltä paljon yksityisviestejä aiheeseen liittyen. Kiitos niistä! <3 Vauva arjen raskaus voi tulla yllätyksenä ja vaikka vauvalla ei mitään sen kummempaa vaivaa olisikaan, niin vähäiset yöunet tekevät arjesta haasteellista. Tiesin raskaana ollessani, että huonot yöunet tulee olemaan vaikeinta, sillä tarvitsen (tai tarvitsin) vähintään 8h unet. Sanomattakin on selvää, että vielä ollaan hyvin kaukana siitä ja se alkaa pakostakin tuntumaan. Samalla kuitenkin arki mielestäni helpottuu koko ajan, kun vauva kasvaa ja hän tulee omalla tavallaan ”itsenäisemmäksi”.

Alun haasteista ja lyhyistä yöunista huolimatta tuo pieni mies on maailman ihanin. Jokainen äiti tietää sen pakahtuvan onnen tunteen, kun katsoo omaa täydellistä lastaan. Se tunne ei ole ehkä päällimmäisenä joka hetki, mutta siellä se kuitenkin aina on. Anna Pastak kirjoitti mielestäni hienon postauksen hänen poikansa ensimmäisestä vuodesta ja siihen on helppo samaistua – ihana rehellinen ja kaunis postaus. Suosittelen lukemaan sen täältä!

Olen saanut teiltä ihan mielettömän arvokasta vertaistukea ja teidän kanssa on ollut ihana ”keskustella” viestien välityksellä. Välillä vastaamiseen menee hetki (pahoittelut siitä), mutta pyrin aina palaamaan jokaiselle teistä! Paljon puhutaan ”mom-shaming” ilmiöstä, mutta omalla kohdalla olen saanut tuntea kuinka toiset äidit auttavat ja tukevat. Se on ollut ihana huomata – kiitos siis vertaistuesta!