cashmere knit

Tämä viikko on mennyt vähän kuin sumussa. Tuntuu, että viime perjantain jälkeen niin moni asia on muuttunut, mutta silti kaikki on kuten ennenkin. Outo tunne. Viikonloppu on kuitenkin taas jälleen kerran edessä ja uskon, että moni ranskalainen kirii univelkojaan. Sama myös täällä. Viikonloppu menee siis rentoutuessa, nukkuessa ja ensi viikon kokeisiin valmistautuessa. Univelkoja on hyvä kiriä myös sen vuoksi, että ensi viikonloppuna juhlitaan poikaystäväni syntymäpäiviä ja silloin ei nukuta, heh. Unta siis varastoon!

Luulen, että kuljen tässä rennossa asussa nämä seuraavat kaksi päivää, sillä se on mukavuudeltaan ihan ykkönen. Asu on kuitenkin kaupunkikestävä, joten tyylikkyydestä ei tarvitse tinkiä. Aikamoinen win-win tilanne vai mitä, heh?

Bon week-end à tous!

I can hardly remember anything from this week – it went by in an instant. I feel that so many things have changed since last Friday and yet, everything is the same. It’s a weird feeling. Nevertheless, Friday is here yet again and I think many people are happy to get a short break to catch up on sleep and relax. I’m quite sure none of us slept that well last weekend, so now it’s time to get some energy back.

I think I’m going to wear this exact same outfit for the next two days, as it’s super comfortable, yet chic enough for the city. A real win-win situation, don’t you think heh?

Bon week-end à tous!

Fur vest / MJM (here*)

Knit / Andiata (Gifted)

Jeans / Mother (similar here*)

Sneakers / Zara (similar here*)

Bag / Céline

*Mainoslinkkejä.

Save

Nyt kun arkeni menee pitkälti yliopistolla, on mukavuus pukeutumisessani ykkösenä. Näyttäisin suoraan sanottuna aikamoiselta huutomerkiltä jos kävelisin Louboutinin piikkikoroissa ja Chanel olallani koulun käytäviä pitkin, joten todella arkisista asuista on tullut tärkeitä. Ei sillä, että muuten pukeutuisin jotenkin todella näyttävästi, mutta huomaan, että nyt pukeudun vielä astetta rennommin. Sen lisäksi yliopiston kampusalue sijaitsee hieman epäilyttävän alueen lähettyvillä, joten ekstrahuomio ei ole välttämättä hyväksi keskustaan menevää sporaa odotellessa. Olen jo kerran jäänyt poliisioperaation keskelle odotellessani ratikkaa ja se kyllä säikäytti (#thuglife). Itse olin kauhusta jäykkänä kun kymmenet poliisit rynnivät ja huumediilerit (tai keitä ikinä olivatkaan) juoksivat pakoon, mutta muut kurssikaverini kohauttivat olkapäitään ja sanoivat, että se on arkipäivää heidän kotimaassaan. Jep, jep…Itse olen kasvanut Espoon Haukilahdessa, joka oli aikamoinen lintukoto verrattuna tuohon meininkiin.

Orléans ei siis olekaan ihan niin tylsä paikka, heh. Onneksi keskustassa on turvallista (tai no eihän missään ole täysin turvallista), joten kotiin uskaltaa mennä. Olen kyllä huomannut sen, että Pariisissa liikuin iltaisin paljon enemmän kuin täällä. Ihmisiä on täällä illalla vain vähän liikkeellä ja se, että ne vähät ovat usein miesjoukkoja ei herätä luottamusta meikäläisessä. Pariisissa on aina niin paljon ihmisiä, että siitä ihmismäärästä saa turvaa. No mutta kuten mainitsin edellisessä postauksessani, onneksi en ole mikään yönkuningatar, joten kaduilla ei tarvitse pikkutunneilla yksin pahemmin liikkua.

Että tällaista kevyttä jutustelua tällä kertaa, heh!

I have to say that my Uni-me and “normal” me differ from each other. To my French classes I really tend to dress very casually and as comfortable as possible. I have always dressed very casual, but I don’t remember ever dressing up this relaxed. It’s probably the school atmosphere, which does not encourage me to be creative fashion wise (I have enough to do with the language). The setting is also not really suitable for high heels and designer bags.

Luckily there’s the time after school and on the weekends, when I can take all my babies (meaning my bags) out and wear my high heels.

So if you see a crazy bag lady in the center of Orléans, it’s me!