at

 

[dropcap custom_class=”normal”]Poikaystäväni saapuu tänään Suomeen, joten ajattelin sen kunniaksi kertoa muutaman jutun meistä;[/dropcap]

1. Olemme olleet syksyllä kuusi vuotta yhdessä, mutta tuntuu kuin olisimme tavanneet vasta muutama vuosi sitten. Aika on mennyt ihan tajuttoman nopeasti eteenpäin.

2. Meillä on paljon samoja mielenkiinnonkohteita, mutta omat shoppailuni tykkään hoitaa ilman häntä (oikeastaan ainut henkilö kenen kanssa tykkään käydä ostoksilla on äitini). Poikaystäväni mukaan lähden kyllä mieleläni makutuomariksi! Hänellä on kyllä harvinaisen varma maku ja minun mielipiteeni ei kanna kovin pitkälle jos hän ihastuu johonkin juttuun.

3. Meidän perheillä on paljon yhteistä ja tuntuu, että meidän lapsuus on ollut hyvinkin samanlainen vaikka meidät onkin kasvatettu eri maissa ja eri kulttuureissa.

4. Poikaystäväni sanoo aina, että hän voisi kuvitella asuvansa joku päivä Suomessa, mutta olen aika varma, että koti-ikävä iskisi viimeistään talven keskivaiheilla…

5. Poikaystäväni on ollut ihan valtava tuki Style Plazan alkuvaiheista lähtien ja hän sanoo itsekin, että on oppinut todella paljon mm. koodaamisesta ja valokuvaamisesta blogini ansioista. Sanoisin, että tämä on osittain meidän yhteinen juttu vaikka itse tätä päätyönä vedänkin tällä hetkellä.

6. Leikkasin eilen taas lyhyen polkan ja poikaystäväni ilahtuu varmasti. Minulla oli sama leikkaus kun tapasimme ensimmäisen kerran. Tuo paljon muistoja (toivottavasti hyviä sellaisia, heh) mieleen!

7. Haluisimme paritanssikurssille. Olisimme satavarmasti ne takarivin puujalat, mutta uskon, että ainakin naurulihakset saisivat kyytiä jos ei muuta!

 

My boyfriend arrives to Helsinki today so I thought I’d tell you you a bit more about us;

1. We have been together for six years this fall. I honestly don’t understand how it’s been that long already (I feel like we just met a few years ago), but I guess time flies when you’re having fun!

2. We share many same interests, but shopping is something I rather do on my own. I love helping him out when he’s shopping (not that he needs my help or even listens to my suggestions all the time heh), but the only person I enjoy shopping with is my mom. Other than that, I rather do it alone (and for this, my boyfriend is forever grateful).

3. Our families have quite a lot in common and I feel like our childhood was very similar even if we were raised in different countries and cultures. 

4. My boyfriend always tells me how he could live in Finland one day, but I’m pretty sure that after the first winter, he would be booking a one-way ticket back to France. And so would I. Winter is not our favorite time of the year even though we were both winter babies.

5. He has been my rock with this blog and I feel like it’s our project even if I’m doing it on my own at the moment. However, I know he’s always there to help and for this I’m so grateful.

6.  Yesterday I cut my hair short again, which he will loved. When we first met, I had the exact same haircut. Must bring up some (hopefully good heh) memories!

7. We would like to try couples dancing. I’m pretty sure we would be the dummies in the last row, but at least we would have a lot of fun!

rr1

 

Ranskalaisille ruoka on todella tärkeä asia. En sano, etteikö se olisi sitä muille, mutta täällä ruoan merkitys oikein korostuu verrattuna Suomeen. Ranskassa ruoka itsessään ei ole se ainoa oleellinen asia, vaan kaikki se sosiaalinen kanssakäyminen sen ruokailun yhteydessä on aivan yhtä tärkeää.

Kun puhun omista kokemuksistani niin luonnollisesti puhun omasta näkökulmastani ja etenkin poikaystäväni perheen tottumuksista. Toki eri perheissä voidaan tehdä asiat toisin, mutta nämä ruokailutottumukset ovat ne mitä olen päässyt seuraamaan vierestä tämän kuuden vuoden ajan.

Ehkä se suurin ja yllättävin asia ranskalaisessa ruokailussa on se, että päivässä syödään vain kolme ateriaa – aamiainen, lounas ja illallinen. Itse olen kova syömään välipaloja, mutta täällä sitä tapaa ei tunneta (ainakaan aikuisilla.)

Aamiaisella syödään yleensä jotain pientä makeaa (croissant, pain au chocolat…) ja kahvia. Lounasaikaan moni liike sulkee ovensa muutamaksi tunniksi, koska silloin kaikki syövät eikä asiakkaita ole liikenteessä (normaalisti suuremmat liikkeet ovat auki koko päivän). Poikaystäväni vanhemmat tulevat esimerkiksi kotiin aina lounaaksi ja syövät usein pitkän kaavan mukaan. Alkupalat, pääruoka ja jälkiruoka minkä jälkeen siirrytään nauttimaan espressot olohuoneeseen. Toki eri alalla työskentelevillä voi olla paljon lyhyempi lounastauko ja he voivat syödä pelkän salaatin juoksussa.

Ranskassa tehdään pitkää työpäivää ja illallista syödään koko perheen voimin vasta seitsemän tai yhdeksän välillä illalla. Perheet kokoontuvat tällöin saman pöydän ääreen ja silloin käydään läpi päivän tapahtumia ja kuulumisia. Sanoisin, että illallinen on päivän tärkein ateria jo pelkästään sen takia, että silloin koko perhe on kasassa. Esimerkiksi Pariisissa työskentelevät harvoin ehtivät kotiin lounaaksi, jolloin ainut hetki päivässä nähdä perhettä on se muutama tunti illallisen merkeissä ennen nukkumaanmenoa.

Itse en pysty (ainakaan vielä) olla syömättä lounaan ja illallisen välissä, joten silloin syön normaalisti välipalaa. Näin ollen illallisella ei tarvitse vetää itseään täysin ähkyyyn. Täydella mahalla nukkuminen kun voi olla aika tukalaa. Etenkin kun täällä se illallinen syödään niin myöhään. Olen kyllä huomannut, että kroppa tottuu tähän ateriarytmiin yllättävänkin nopeasti.

Yksi toinen asia mikä eroaa Suomesta on se, että leipää (patonkia) syödään ruoan kanssa sellaisenaan, eikä esim. voileipänä jonka päälle laitetaan juustoa ja leikkeleitä. Ranskasta on itseasiassa todella vaikea löytää edes normaalia juustohöylää, heh. Se oli yksi asia mitä etsin kissojen ja koirien kanssa kun muutin ensimmäisen kerran Ranskaan.

Tässä siis pintapuolisesti omat kokemukseni ranskalaisista ruokailutottumuksista. Kuullostaako tutulta teidän muiden ulkomailla asuvien korvaan? Entä millaisia kokemuksia teillä muilla Ranskassa asuvilla on ollut?

 

My Finnish readers have asked me to write about the French eating habits. Obviously I’m not an expert on this as I’m not French. However, the habits are quite different compared to what I’m used to in Finland. I wrote about some of the differences and here are the main ones;

 

  • Many French eat something sweet for breakfast (croissant, pain au chocolat…) as we Finns prefer something salty (sandwich, porridge, muesli…).
  • French eat only three times per day – breakfast, lunch and dinner. Finns eat snacks between meals, but this is not so common in France I’ve noticed (at least not with adults).
  • In France dinner is usually between 7p.m – 9p.m. In Finland we eat it in the afternoon/early evening.
  • The social part of eating is more important here than in Finland. French can sit around the table for hours!
  • Dessert is also very important and no meal is complete without it.

 

Do these eating habits ring a bell for anyone? I guess every country is different when it comes to food and eating, but what I love most about the French way is the social aspect of it.