En voi uskoa, että on vierähtänyt lähes vuosi viime kerrasta kun julkaisin tällä alustalla mitään. Olen oikeastaan ollut niin kiinni lapsessani, kun olen viettänyt kaksi vuotta kotona hänen kanssaan, että aikaa ja energiaa ei ole rehellisesti sanottuna riittänyt enää “työpäivän” jälkeen muuhun kun rentoutumiseen.Nyt meidän arki on muuttunut hurjasti, sillä poikani aloitti päiväkodin kolmisen viikkoa sitten. Itse palaan lokakuussa töihin, joten koko syykuu on käytännössä pyhitetty itselleni. Aikamoista luksusta kahden intesiivisen vuoden jälkeen!

Tämä “lepoloma” tuli kyllä hyvä saumaan, sillä sain keskenmenon elokuun lopulla ja keskenmeno on vieläkin kirjaimellisesti “kesken”. Henkisesti koen toipuneeni hyvin, mutta tämä fyysinen osuus tuli yllätyksenä. Olen ollut aika heikossa hapessa, mutta onneksi päivä päivältä vahvempi fiilis. Kirjoitin tästä aiheesta enemmän Instassa ja sitä kautta sain purettua kokemusta monen muun keskenmenon kokeneen kanssa. Ystävien ja perheen tuki on myös ollut korvaamatonta toipumisessa. Uskon myös vahvasti kohtaloon ja siihen, että kaikella on tarkoitus, joten tämä ajattelutapa on auttanut itseäni asian käsittelyssä. Voin siis hyvin ja vielä kun keho palautuu niin sitten uskon olevani valmis uuteen arkeen lokakuussa!

Mietin mitä kaikkea tässä vuodessa on tapahtunut niin ainakin yksi iso asia on se, että ostimme kesämökin kesäkuussa ja saimme viikko sitten avaimet vihdoin käteen. Teemme siellä remonttia nyt syksyn aikana ja tämä pieni projekti tuntuukin tosi mieleiseltä, kun on kunnolla aikaa työstää sitä.

Tämän lisäksi poikamme tosiaan aloitti päiväkodin kolmisen viikkoa sitten ja kahden rankan viikon jälkeen hän on sopeutunut sinne uskomattoman hyvin ja tästä olemme niin kiitollisia. Päiväkodin aloitus on koko perheelle iso asia ja varsinkin lapselle, joten rehellisesti sanottuna stressasin tätä paljon etukäteen. Etenkin, kun oli lukenut lehdistä niin paljon negatiivista varhaiskasvatuksen tilasta, mutta ainakin toistaiseksi meillä ei ole ollut mitään valitettavaa – päinvastoin. Ottaa todella päähän kuinka aliarvostettuja ja alipalkattuja alan henkilöstö on ottaen huomioon, että he kasvattavat ja pitävät huolta lapsistamme. Päivät on heillekin tosi intesiivisiä ja en voi kun ihailla kaikkea sitä mitä he tekevät ja kuinka paljon he joustavat. Itselläni ei todellakaan riittäisi rahkeet siihen hommaan, joten arvostus heitä kohtaan on suuri!

Nyt kun aikaa on vapautunut omasta kalenteristani, niin yritän hieman herätellä tätä blogia henkiin. En rehellisesti sanottuna tiedä lukeeko kukaan enää blogeja, mutta itse olen kaivannut niitä. Somesta on tullut niin hektistä ja videot vaan vilisevät silmien edessä, että itse olen kaivannut takaisin tähän “hitaampaan” aikaan. Tulevasta sisällöstä en osaa vielä sanoa, mutta varmasti vähän kaikkea mitä omaan elämään kuuluu – perhettä, mökkiprojektia ja muotia. Jos ehtisin edes pari kertaa viikossa postamaan, niin tavoite olisi täyttynyt. Katsotaan mihin tilanne kehittyy ja onko blogeilla enää edes tarvetta/kysyntää, mutta se jää nähtäväksi.

Ihanaa viikonloppua ja kuullaan <3

 

 

Löysin blogin luonnoksista “helmikuun kuulumiset”-postauksen, jota en kuitenkaan ikinä saanut kirjoitettua otsikkoa pidemmälle. Nyt kun ehdin istumaan taas blogin ääreen, niin onkin jo maaliskuun puoliväli. Sanon tämän joka kerta, mutta en ymmärrä mihin nämä viikot oikein häviää! Mutta mitä meille kuuluu?

♥ En voi käsittää, että vauvavuosi lähenee pian loppuaan! Mitä enemmän ikää pojalle on tullut, niin sitä ihanampaa hänen kanssaan on viettää aikaa kotosalla. Persoonaa löytyy ja nauran joka päivä hänen jutuilleen. Rankan ensimmäisen puoliskon jälkeen osaan nauttia tästä nyt täysillä! Yksi avainasia tähän on kylläkin ollut pojan kokonaiset yöunet, koska kun kaikki nukkuvat niin oleminen on luonnollisesti paljon nautinnollisempaa kaikille. Kahdeksan kuukauden kohdalla oli unitaantumaa, mutta onneksi se oli vain lyhyt vaihe. Sen jälkeen osaan arvostaa näitä hyviä yöunia vieläkin enemmän. Ollaan myös vietetty paljon aikaa vanhempieni luona ja täällä meillä on oma huone ja vauvalla myös. Tämä on ihan luksusta, kun on tottunut asumaan niin pienissä neliöissä! On myös ihanaa, että poika saa viettää paljon aikaa isovanhempiensa kanssa (ja näkee isoisoäitiä ja enojansa). Etenkin nyt korona-aikana, kun kaikki muut kontaktit on ihan minimissään, niin näkee kuitenkin muitakin kun vain vanhempiensa naamoja.

♥ Viimeiset viikot ovat olleet kiireisiä ja avaan tätä enemmän seuraavassa postauksessa. En ole siis ehtinyt paljon peukaloita pyöritellä, mutta tuskin sitä muutenkaan ehtisi 9kk ikäisen liikkuvaisen vauvan kanssa. Poika on oppinut nousemaan seisomaan ja sitä tehdään koko ajan. Alastulo ei kuitenkaan ole ihan yhtä sulavaa, joten nyt on se vaihe, kun silmät pitäisi olla selässäkin.

♥ Pojalle tulee myös hampaita kuin sieniä sateella ja 9kk iässä hänellä on pian jo kahdeksan hammasta ja lisää näyttäisi olevan tuloillaan. En tiedä onko tämä vauhti ihan normaalia, mutta aikamoinen purukalusto herralta jo löytyy, heh.Hampaiden tulo on vaikuttanut uniinkin (etenkin päikkäreihin), mutta onneksi ei liian paljon.

♥ Olen täysin kypsä tähän ikuisuudelta tuntuvaan talveen. Ei enää yhtään lunta ja pakkasta kiitos! Onneksi tänä talvena panostin kunnon talvitakkeihin, koska niitä on tullut käytettyä paljon. Olisin kuitenkin valmis laittamaan ne varastoon ja ottamaan esille kevätvaatteet! En usko olevani yksin tämän ajatuksen kanssa?

♥ Suunnittelemme syyskuulle reissua kahdeksi viikoksi Etelä-Ranskaan tai Korsikalle. Ehtona on toki, että voimme koronatilanteen puolesta matkustaa ja olisimme saaneet rokotukset. Tällä hetkellä sanotaan, että kaikki rokotteen haluavat saisivat sen kesäkuuhun mennessä, mutta en kyllä menisi tästä takuuseen. Olisi kuitenkin meille tärkeää päästä poikamme toiseen kotimaahan ja nähdä siellä hänen ranskalaisia sukulaisia. Omat vanhempanikin tulisivat mukaan, joten toivotaan, että pääsemme toteuttamaan tämän reissun!

Täällä siis eletään varsin tavallista vauva-arkea ja nyt koronatilanteen takia elämä pyörii aika pientä ympyrää, mutta niin varmasti meillä kaikilla. Toivottavasti te voitte hyvin ja olette pysyneet terveinä? Ihanaa maaliskuuta ja viikonloppua kaikille!