DSC_3775

 

Tuntuu, että naisten oma kehonkuva on yksi näistä ikuisista aiheista. Etenkin kun monella naisella (ja miehellä) on niin vääristynyt kuva itsestään.  Nykyään joka tuutista tulee tietoa siitä minkälainen pitäisi olla ja miltä näyttää. Ei saisi olla liian iso eikä liian laihakaan. Heitän nyt oman lusikkani tähän soppaan, mutta kerron ehkä vähän erilaisen tarinan.

Olen täällä monesti kertonut, että olen aina ollut luonnostani tosi hoikka ja, että olen saanut kuulla siitä koko ikäni. Oikeastaan ala-asteelta asti olen pitänyt itseäni jotenkin epänormaalina pelkästään sen takia, että olen näin hoikka. Koulussa terveydenhoitaja kutsui minut aina kerran kuussa punnittavaksi ja teki selväksi sen, että olen liian laiha. Siitä asti olen kuullut kommenttia jos minkälaista mun painosta. Suurimmaksi osaksi negatiivisia kommentteja.

On kuullut niin tutuilta kuin tuntemattomilta lukuisia heittoja ja  kerran sain jopa ala-aste ikäisenä anonyymiltä kortin kotiin missä ei ollut tekstiä, vaan ainoastaan hahmo joka seisoi kakkujen ympäröimänä ja jonka suu oli teipattu. Että näin. Nämä kommentit ja heitot osuivat kaikki siihen arkaan paikkaan ja pelkästään lisäsivät tuntemusta siitä, että olin epänormaali. Siihen aikaan mulla oli tapana laittaa paksut trikoot farkkujen alle, että näyttäisin isommalta.

Enää en välitä muiden mielipiteistä, mutta siinä meni pitkä aika ennen kuin hyväksyin itseni juuri tämän kokoisena. Ymmärrän sen, että olen huomattavasti monta muuta ikäistäni hoikempi, mutta koska se nyt sattuu olemaan mun normaali kokoni niin mitä sitä murehtimaan. Huvittaa, että aina kun tapaan uusia ihmisiä he näyttävät selvästi yllättyneiltä kun vetäisen suklaapatukan hymyssä suin.

Tuntuu myös, että yleensä tuntemattomilla on jostain syystä se suurin ongelma kokoni suhteen. Ymmärrän sen, että jokaiselle eri kokoinen nainen on kaunis, mutta kuka menisi sanomaan hieman muodokkaammalle naiselle päin naamaa, että laihtuisit vähän. Toivottavasti ei kukaan. Tuntuu, että kynnys huomauttaa hoikalle ihmisille jotain hänen painostaan on paljon alhaisempi. Miksiköhän?  Huomasin myös ulkomailla asuessani, että esim. Pariisissa kukaan ei huomautellut painostani mitään. Kultturiero vai mikä?

Olen aina miettinyt miten naiset eivät osaa hyväksyä ja rakastaa sitä omaa kokoaan, mutta nyt tajuan, että en itsekään ole aina osannut. Yleensä se nainen kuvitellaan ylipainoiseksi, mutta kyllä se voi olla toisinpäinkin. Tärkeintä mun mielestä on se, että osaisi iloita siitä omasta kropasta painosta huolimatta. Tietenkin terveelliset elämäntavat on tärkeä juttu oman hyvinvoinnin kannalta, mutta onko siinä mitään järkeä yrittää laihduttaa/lihottaa itsensä johonkin “normaaliin” vain sen takia, että muut hyväksyisivät? Ei todellakaan. Takaan, että se ei tee ketään sen onnellisemmaksi. Muutoksen pitää lähteä itsestään eikä siitä, että yrittää miellyttää muita.

Onneksi en enää mieti mitä muut ajattelevat koostani. Riittää kunhan olen itse tyytyväinen ja tieto siitä, että olen terve riittää vallan hyvin. Ja kyllä, esimerkiksi käsivarteni voisivat olla hieman tuhdimmat, mutta so what. Uskon, että nekin muuttuvat luonnostaan vuosien varrella, joten mitäpä niistäkään sen enempää stressamaan. Tiedostan myös sen, että voisin hyvin salilla muokata kroppaani, mutta siihen ei riitä motivaatio tai halu. Sekin kertoo jo sen, että olen tyytyväinen tässä omassa koossani. Ja please, olkaa tekin tyytyväisiä siihen omaan kroppaanne olitte kooltanne sitten pienempiä tai suurempia. Nainen, joka kantaa itsensä ryhti suorassa iloiten omasta kropastaan on joukon kaunein oli hän sitten kooltaan minkä kokoinen tahansa.

Herättääkö tämä aihe teissä ajatuksia?

//

Body image…this is a difficult subject to talk about, because it seems that many women (and men) have a very distorted image of themselves. I am very skinny, always have been and I have always known that. In fact, I always hoped I would be bigger. However, in the last few years I have understood that this is my natural size and as long as I am healthy, I am happy in my own skin. This wasn’t always the case, since from my childhood people have commented on my weight a lot. And I mean a lot. I still think it’s extremely rude to comment on anyone’s weight, but some people think they have the right to do it. More so on skinny people. For me it’s always been extremely annoying, because this just happens to be my normal size. Yes, I am naturally this skinny. Always have been and just by looking at my fathers body, it’s quite evident that it’s in my genes. Some people just happen to have a hard time with it.

I don’t have to justify anything to anyone, but it seems really bizarre to me how people seem to make my size a problem. When I meet new people they actually seem taken aback if I eat a bar of chocolate. It’s actually a bit funny. Yes, I am skinny, but I’m definitely not starving myself.

Long story short; I hope all of us would be comfortable in our own body no matter what size it is. I think the sexiest person in the room is the person who carries themselves with confidence and pride no matter what size they are. We all are different and we should respect this.

Any thoughts on this topic?