Toivottavasti syksy on lähtenyt teillä hyvin käyntiin! Vaikka olen vieläkin hoitovapaalla ja poikani kanssa kotona niin syksy tuntuu silti jotenkin uudelta alulta hyvällä tavalla. Arki alkaa taas rullamaan kesän jälkeen ja monella tulee elämään uusia asioita harrastusten tai työkuvioiden merkeissä. Nyt vielä kun elämää on pystynyt jälleen “avaamaan” enemmän (kiitos rokotusten), niin arki on tuntunut normaalimmalta. Tässä lyhyesti mitä uutta meidän elämään kuuluu tällä hetkellä!

– Olen järkännyt monet leikkitreffit täällä Espoossa ja miten ihanaa onkaan ollut viettää aikaa muiden mammojen kanssa ja nähdä minin ottavan enemmän kontaktia muihin lapsiin. Hänen ensimmäinen vuosi meni tiiviisti koronakuplassa ja koska sosiaaliset kontaktit olivat niin minimissä, nyt tuntuu oikein ekstra ihanalta kun talo on täynnä lapsia ja naurua.

– Aloitimme noin kuukausi sitten unikoulun vol.2 ja se on onneksi toiminut hyvin. Nyt yöt on mennyt pääsääntöisesti ilman turhia herätyksiä ja aloitimme juuri päiväunikoulun. Se ei ole ollut ihan yhtä iso menestys (ainakaan heti), joten päiväunia täytyy vielä vähän työstää, mutta ainakin nyt meillä on selkeät ohjeet siihen mitä kannattaa tehdä.

– Lopetin imetyksen samalla kun aloitimme unikoulun. En voi uskoa, että lopulta imetin 1v3kk. Tämä imetystaival ei ollut helpoimmasta päästä, mutta olen hemmetin ylpeä itsestäni että jaksoin näin pitkään. En muista kerroinkin tätä ikinä täällä, mutta me jouduimme ambulanssilla sairaalaan, kun poika oli 5 päivää vanha. Hän oksensi kasan kirkasta verta ja suuren verihyytymän ja pelkonahan oli sisäinen verenvuoto. Sairaalassa sitten selvisi (onneksi), että veri oli peräisin minusta ja kulkeutunut poikaan maidon mukana. Kertoo tosiaan siitä, että rinnanpäät olivat aivan verillä ensimmäiset kolme viikkoa ja imettäminen sattui niin paljon, että meinasin heittää pyyhkeen kehään jo heti siinä vaiheessa. En onneksi heittänyt ja alkoihan kipukin sitten lopulta helpottamaan ja homma sujumaan.

– Olen pitkään halunnut aloittaa pilateksen kunnolla ja tein sen vihdoin. Olen käynyt vasta muutaman kerran, mutta se tekee niin hyvää keholle ja mielelle. On aikamoista luksusta kun voi tunnin ajan keskittyä pelkästään hengittämiseen ja kuunnella ohjeita muilta. Kroppa on muutenkin kovilla taaperon kantamisesta ja sen lisäksi raskauden/synnytyksen jäljiltä on vielä “korjattavaa” (esim. vatsalihasten erkauma), joten keho on hyvä saada kuntoon viimeistään nyt. Ystäväni yrittää vielä houkutella minua hankkimaan kuntosalille jäsenyyden jotta voisimme mennä yhdessä etenkin ryhmäliikuntatunneille ja tämän kyllä kiinnostaisi…Tämä on siis harkinnassa ja voisi olla kiva lisä! Tennistäkin haluisin taas alkaa pelaamaan pitkääään tauon jälkeen.

– Vietimme perheeni kanssa kaksi päivää Hangossa viime viikolla ja oli kyllä ihanaa vaihtaa maisemaa. Ei tosiaan päästy Hankoa pidemmälle (emme sitten lähteneet Ranskaan kuten oli tarkoitus), mutta se oli hyvä  kohde testata taaperon kanssa matkustamista (ja etenkin vieraassa paikassa nukkumista). Me pääsimme mieheni ja isäni kanssa vielä illalla ravintolaan kun äitini jäi vahtimaan nukkuvaa poikaamme vuokrakämpälle. Taisi olla ensimmäinen kerta itselleni ravintola illallisella sitten poikani syntymän. Oli jo aikakin!

– Yksi suuri haave minkä toteutan heti lokakuun alussa on silmien laserleikkaus. Olen miettinyt tätä jo vuosia ja nyt imetyksen päätyttyä on täydellinen aika sen toteuttamiseen. Päädyin valitsemaan Eiran Sairaalan ja ainakin sain siinä esitutkimuksessa valtavan hyvää palvelua, joten toivon leikkauksenkin sujuvan ongelmitta.

 

Toivottavasti teillä on kaikki hyvin ja ihanaa syyskuun jatkoa! <3

 

Yhteisen yli vuosikymmenen jälkeen sanoimme toisillemme vihdoinkin tahdon ja täällä kirjoittelee nyt tuore rouva! Päätimme mennä naimisiin vasta muutama viikko sitten ja lyhyestä varoitusajasta huolimatta olen niin kiitollinen siitä miten hienosti kaikki lopulta järjestyi. Itselle olisi riittänyt pelkkä maistraatti, mutta nyt meillä on tuo ihana hääpäivä muistoissamme, joten onneksi järjestimme edes nämä pienet juhlat! Siunaustilaisuus oli tuomiokirkossa, häälounas Nokassa  ja jatkot Espoossa vanhempieni terassilla. Täydellinen päivä kaiken kaikkiaan ja ihana rento meininki – juuri sitä mitä toivoimme. Järjestimme häät tosiaan muutamassa viikossa, joten siinä ei paljon ehtinyt stressaamaan itse häiden takia mikä oli ihanaa. Ainoa stressi tuli papereista joita odotimme Ranskasta, mutta onneksi nekin ehtivät juuri ajoissa, jotta Suomen viranomaiset saivat avioliiton esteiden tutkinnan suoritettua ajallaan.

Kerron lisää hääpuvustani omassa postauksessaan ja jaan muutenkin lisää kuvia kunhan saamme ne ihanalta kuvaajaltamme Lotalta. Palataan siis hääkuvien merkeissä pian!

 

Kuvat: Lotta Polviander