at

 

[dropcap custom_class=”normal”]Poikaystäväni saapuu tänään Suomeen, joten ajattelin sen kunniaksi kertoa muutaman jutun meistä;[/dropcap]

1. Olemme olleet syksyllä kuusi vuotta yhdessä, mutta tuntuu kuin olisimme tavanneet vasta muutama vuosi sitten. Aika on mennyt ihan tajuttoman nopeasti eteenpäin.

2. Meillä on paljon samoja mielenkiinnonkohteita, mutta omat shoppailuni tykkään hoitaa ilman häntä (oikeastaan ainut henkilö kenen kanssa tykkään käydä ostoksilla on äitini). Poikaystäväni mukaan lähden kyllä mieleläni makutuomariksi! Hänellä on kyllä harvinaisen varma maku ja minun mielipiteeni ei kanna kovin pitkälle jos hän ihastuu johonkin juttuun.

3. Meidän perheillä on paljon yhteistä ja tuntuu, että meidän lapsuus on ollut hyvinkin samanlainen vaikka meidät onkin kasvatettu eri maissa ja eri kulttuureissa.

4. Poikaystäväni sanoo aina, että hän voisi kuvitella asuvansa joku päivä Suomessa, mutta olen aika varma, että koti-ikävä iskisi viimeistään talven keskivaiheilla…

5. Poikaystäväni on ollut ihan valtava tuki Style Plazan alkuvaiheista lähtien ja hän sanoo itsekin, että on oppinut todella paljon mm. koodaamisesta ja valokuvaamisesta blogini ansioista. Sanoisin, että tämä on osittain meidän yhteinen juttu vaikka itse tätä päätyönä vedänkin tällä hetkellä.

6. Leikkasin eilen taas lyhyen polkan ja poikaystäväni ilahtuu varmasti. Minulla oli sama leikkaus kun tapasimme ensimmäisen kerran. Tuo paljon muistoja (toivottavasti hyviä sellaisia, heh) mieleen!

7. Haluisimme paritanssikurssille. Olisimme satavarmasti ne takarivin puujalat, mutta uskon, että ainakin naurulihakset saisivat kyytiä jos ei muuta!

 

My boyfriend arrives to Helsinki today so I thought I’d tell you you a bit more about us;

1. We have been together for six years this fall. I honestly don’t understand how it’s been that long already (I feel like we just met a few years ago), but I guess time flies when you’re having fun!

2. We share many same interests, but shopping is something I rather do on my own. I love helping him out when he’s shopping (not that he needs my help or even listens to my suggestions all the time heh), but the only person I enjoy shopping with is my mom. Other than that, I rather do it alone (and for this, my boyfriend is forever grateful).

3. Our families have quite a lot in common and I feel like our childhood was very similar even if we were raised in different countries and cultures. 

4. My boyfriend always tells me how he could live in Finland one day, but I’m pretty sure that after the first winter, he would be booking a one-way ticket back to France. And so would I. Winter is not our favorite time of the year even though we were both winter babies.

5. He has been my rock with this blog and I feel like it’s our project even if I’m doing it on my own at the moment. However, I know he’s always there to help and for this I’m so grateful.

6.  Yesterday I cut my hair short again, which he will loved. When we first met, I had the exact same haircut. Must bring up some (hopefully good heh) memories!

7. We would like to try couples dancing. I’m pretty sure we would be the dummies in the last row, but at least we would have a lot of fun!

66878502711d27104c37eef48e228c8f…with my Frenchman. Sain mieheni tänne Suomeen vihdoin ja viimein! Liian lyhyt viikonloppuni kuluu siis hänen kainalossaan. Huomenna on sitten taas hyvästien aika. Nyt on enää loppurutistus tämän kauhosuhteen kanssa ja sitten päästään taas jakamaan arki saman katon alla – se vasta onkin todellista luksusta.

Halusin lauantain kunniaksi julkaista huumorimielessä poikaystäväni listan siitä, mistä tunnistaa suomalaisen missä päin maailmaa tahansa;

  • Miehet tunnistaa kengistä. Rumista sellaisista. (Ranskalaiset ottavat nämä kenkä asiat liian tosissaan.)
  • Korkeista poskipäistä. (Hyväksytään!)
  • Pikku Myy-mallisista nutturakampauksista. (Tässä on totuutta eikö niin?)
  • Pienestä nenästä (heh, Ranskalaisilla on niin isot, että ei ihme, että suomalaisten nenät tuntuvat pieniltä.)
  • Siististä jonottamisesta. (Kyllä. Suomalaiset tunnistaa Pariisin lentokentällä siitä, että kaikki lennon matkustajat odottavat siististi jonossa jo ennen kuin check-in edes aukeaa.)
  • Hiljaisin seurue. (Totta jos vertaa äänekkäisiin ranskalaisiin.)
  • Aamu-kaljasta (lentokentällä hän on kuulemma törmännyt tähän tapaan usein?)
  • Miesten pillifarkuista. (Totta!)

Näillä “ohjeillaan” hän tunnistaa suomalaiset usein Ranskassa. Jopa ennen minua, heh. Toivottavasti kaikki ottavat tämän postauksen huumorilla vastaan, sillä sitä tämä on! Onko nyt minun vuoroni kertoa miten tunnistaa ranskalaisen missä päin maailmaa tahansa?

Ihanaa lauantaita kaikille!

 

 

…with my Frenchman. I finally have my babe here in Helsinki with me! Only for this weekend though – tomorrow I’m taking him back to the airport. Or maybe I’ll just kidnap him and drive him somewhere else, heh? At least soon we’ll be moving back together so it’s not such a bad feeling dropping him off after such a short visit!

My boyfriend always recognizes Finnish people in France and I asked him what makes us stand out. He answered the following;

  • Shoes. Ugly shoes. (Hmmm…Frenchmen are very serious about their shoes.)
  • High cheekbones. (I’ll take it.)
  • This little hair-bun on top of the head. (There’s some truth to this.)
  • Small noses. (Well excuse me, heh.)
  • Perfect queuing etiquette. (Check!)
  • The quietest group in the room. (Yes, Finns are quiet people – when sober.)
  • Morning beer. (This is new to me, but he often sees Finnish people drinking beer at the airports early in the morning?)
  • Skinny jeans on men. (Yes, very Scandinavian.)

With these “guidelines” he usually spots the Finnish people before me. So I guess there’s some truth to this, heh! I also hope nobody takes this personally, because that’s not the intention.  Should I next write a post about “how to spot a French?” haha.

Enjoy your Saturday everyone!