Sain vähän aikaa sitten kommentin, missä kysyttiin mun urheiluista. Mun on pitänyt kirjottaa aiheesta jo useamman kerran, mutta nyt kommentin avulla sain sen viimein tehtyä. Olen huomannut, että monella blogittarella kuntoilu ja terveellinen ruokavalio on suuressa osassa arkea; käydään aktiivisesti salilla ja katsotaan mitä suuhun laitetaan. Itselläni asia on melkeinpä päinvastoin. Jos täytyy valita suklaan syöminen sohvalla vai kuntoilu, niin valitsen satavarmasti ensimmäisen vaihtoehdon. En ole ikinä ollut urheillullista tyyppiä (vaikka lapsena harrastin balettia, ratsatusta ja tennistä) ja en ole vielä saanut sitä kipinää liikkumiseen. Hyötyliikuntaa harrastan, eli kävelen päivisin paljon ja kesällä on kiva pyöräillä, mutta mikään extra liikunta ei kyllä innosta.

Asiaa tuskin auttaa se, että ns. ulkonäöllisistä syistä kuntoilu ei ole ikinä ollut pakollista. Olen aina ollut todella hoikka ja voin vieläkin syödä lähes mitä tahansa sen näkymättä heti kropassani. Tässä iässä olenkin alkanut miettiä urheilua lähinnä tarpeellisena terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mikä on mun mielestä se tärkein asia. Näytän hoikalta, mutta mun elämäntyyli ei ole se terveellisin.

Olen myös huomannut kuinka hankalaa se muutoksen aloittaminen on. Siihen tarvitaan aika vahvaa mieltä ja tahtoa, ja tällä hetkellä sitä on vaikea löytää. Haluisin löytää harrastuksen joka kohentaisi kuntoa, mutta ei veisi kiloja. Pilates ja jooga kuullostaisi hyviltä siinä mielessä, että ne parantaisi ryhtiä ja yleistä olemusta. Läheiset pilates keskukset maksavat kylläkin yli 1000€ vuodessa, joka kuullostaa aika hurjalta. Olenkin miettinyt tilaavani kotiin jooga maton ja muutaman DVD:n, jotta saisin harrastuksen aloitettua.

Onko teillä vinkkejä hyvästä jooga tai pilates DVD:stä? Onko täällä muita keitä urheilu ei niinkään innosta? Nyt mun täytyy keskittyä motivoimaan itseni aloittamaan liikkuminen ja pysymään sillä tiellä ihan oman terveyteni takia.

A few days ago, I had a comment which asked about how sporty I was. I had to admit that I’m not sporty at all and never have been. I’ve been skinny all my life and can eat basically anything without it showing on my body (at least for now). So for appearance reasons, I’ve never had to move. When I was younger I did ballet, tennis and horse riding, but was never too excited about them. Now as I’m getting older, I think the most important thing about sports is the health and wellness aspect. For this reason, I really need to start doing some sort of sport. When I get older, my body will change and if I’m not used to doing sports, it’s going to be very difficult to start then.  I would like to start with yoga or pilates and then start jogging. The beginning is the hardest part, but hopefully I can motivate myself to do it!

You May Also Like

32 comments

Reply

Joogaa suosittelen lämpimästi. Olen itse käynyt pari kurssia, mutta laji on sellainen, että kotonakin on helppo tehdä. Minäkään en ole valmis polttamaan urheiluun tai välineisiin kamalia summia, mutta jooga on osoittautunut juuri minulle sopivaksi lajiksi. Auttaa myös ehkäisemään koneen ääressä kököttämisen aiheuttamia vaivoja.

Reply

Uskoisin, että kotona sitä tulee sit helpommin kans harrastettua kun ei ole sitä kynnystä aina lähteä johonkin. Tässä meidän lähellä on yksi jooga studio, mut ne hinnat on niin järkyttäviä, että sielä pitäisi sit melkeinpä asua, että se olisi kannattavaa.

Reply

Youtubessa on pilatesohjaaja Cassey Ho, joka tekee pilates (ja vähän muitakin) videoita. Löytyy muutamia ihan aloittelijoille, mutta Cassey antaa hyvin vaihtoehtoliikkeitä myös normaaleissa videoissaan niin aloittelijoille, kuin myös kehittyneemmille. Itse hurahdin tähän Pop Pilates touhuun jo yli vuosi sitten ja sillä tiellä ollaan 😀 Suosittelen tälä todella!

Casseyn youtube-kanava http://www.youtube.com/user/blogilates/videos?view=0
Casseyn toinen youtube-kanava (lähinnä ruokajuttuja yms)http://www.youtube.com/user/BlogilatesTV/videos?view=0
Ja Casseyn blogi http://www.blogilates.com

Reply

Jesss, kiitos tästä vinkistä 🙂 Täytyypi heti lähteä matto ostoksille (ja mulla ei ole edes mitään urheilu vaatteita, eli ehkä jotkut edulliset pitäisi hankkia?).

Reply

Ja unohtui vielä mainita, että Casseylta todella löytyy myös Pilates-DVD 🙂

Reply

Kiitos 🙂 Alan heti googlaamaan!

Reply

Mulla on ihan sama tilanne kuin sulla: olen aina ollut hoikka, joten miksi liikkua? Kuitenkin elämäntavat olivat pitkään mitä sattuu ja tiesin, ettei niin voi jatkua pidempään. Siksi mulla on nyt liikuntakeskuksen jäsenyys ja käyn siellä jumpissa, sekä teen välillä kotonakin yksinkertaisilla välineillä jotain. Tulokset ovat alkaneet näkyä kunnon kohentumisena, kehon timmiytymisenä ja yleisen jaksamisen paranemisena 🙂 Mitään liikunnanrakastajaa minusta ei tosiaan vieläkään ole tullut, yritän lähinnä saada liikunnan tavaksi jotta ei tarvitsisi sitten myöhemmällä iällä opetella mahdollisesti terveydellisen pakon uhalla. Eli edelleen jumppaan lähtö on kovin hankalaa ja vaikeaa (varsinkin, kun en ikinä koe saaneeni euforiaa liikunnan jälkeen), mutta se vain kannattaa.

Jos haluaa joogaa, joka on myös rankkaa ja saa hikoilemaan, suosittelen P90X-kuntoilusarjan joogavideota. Se kestää puolitoista tuntia ja on hikistä ja tehokasta hommaa! Parasta on, että jo muutaman kerran jälkeen huomaa venyvänsä taas vähän paremmin. Googlaamaalla löytää kyllä tuon videosarjan, siihen kuuluu monia muitakin osia (plyometrics, ab ripper jne.) jotka ovat myös erittäin tehokasta kotikuntoilua.

Reply

Mulla oli nuorempana salikortti ja kävinkin sielä ihan suht usein, mutta sit alko ahdistaa se ihmismäärä ja etenkin se kun teki jotain treeniä niillä laitteilla ja sit siihen tuli joku äijä venailee vuoroaan…kiva siinä yrittää sit tuskasesti jotain painoja nostella 🙂

Mä haluisin kanssa saada liikunnan tavaksi, jotta se olis osaa sitä normaalia arkea. Saa nähdä jos ikinä tuun täysillä innostumaan urheilusta…toivon todella, koska onhan se paljon helpompaa silloin!

Kiitos tosta vinkistä 🙂 Kokeilen todellakin! Nyt vaan jooga matto kehiin ja jotkut treenivaattettkin pitäisi hankkia. En usko, että farkut tai nahkahame soveltuu tohon tarkoitukseen 😉

Reply

Mä niin tunnistan itteni tästä jutusta! 🙂 Mutta sitten kun olin kuntosalilla töissä hetken tuossa vuosi takaperin ja kaikkien työntekijöiden piti käydä esim ryhmäliikunnat läpi että osasi asiakkaille kertoa minkälaisia ne oli niin yhtäkkiä huomasin oikeasti viihtyväni siellä salilla, jopa niin paljon että kun työt siellä loppui ja muutin kauas siitä salista niin liityin ensimmäistä kertaa elämässäni salille! Ja siellä jaksan ihan rahallisista syistä käydä, sen verran kallis se kuukaudessa on, että salille on vähän niinkun pakko mennä kolme kertaa viikossa koska muuten se tuntuu ihan kauhealta rahan haaskaukselta! ja kun kerran on siihen rytmiin päässyt niin yllättävän helppoa se lähteminen on! Ruokapuoli mulla kyllä on aj tulee aina pysymään epäterveellisenä, jäde, suklaa ja leivonnaiset maistuu niin paljon paremmalta kun idut ja proteiinipatukat 😀

Reply

Mä olin nuorempana myös kuntosalilla duunissa! Olin sielä ensin asiakkaan ja sit mulle yllättäen tarjottiin paikkaa 🙂 En kyllä viihtynyt siinä duunissa olenkaan, joten oli lyhytkestonen homma.

Mulla oli kyllä ihan päivastanen kokemus suhun verrattuna. Musta tuntu, että vietin sielä jo ihan liikaa aikaa duunin puolesta niin ei olis tehnyt mieleenkään jäädä sinne sit vielä hikoilee 🙂 Vaikka olisi ollut ilmasta…hölmö minä siis!

Toivonkin, että nyt saisin alotettua edes jonkun lajin ja toivottavasti siitä saan kipinän kokeilla muita juttuja ja laajentaa liikunta harrastuksia 🙂

Hih, sama täällä. Suklaasta ja juustoista mä en todellakaan luovu ja mun mielestä kaikkea voi syödä kohtuudella 🙂 Pitäähän niitä nautintoja olla elämässä!

Reply

Hmm, kaverini käy (tai ainakin kävi vuosia) joogaamassa St Paulin lähellä, eikä taatusti maksanut hirveitä summia, mutta se ei taida tietysti ole ihan sinun naapurustossasi. Tosin ei hänkään ihan vieressä asunut, vaan 15. kaupunginosassa.

Minäkin olin nuorempana aika laiska liikkuja, mutta nykyään tarvitsen liikuntaa, koska a) muuten kroppa hajoaa istumatyössä ja b) stressinlievitykseen. 🙂 Mieluiten harrastaisin liikuntaa lenkkeilemällä luonnossa, mutta siihen on arjessa vähän heikosti mahdollisuuksia. 🙁

Reply

Kiitos vinkistä! Mulla on vaan vähän sellanen juttu, että jos se pilateskeskus/kuntosali ei ole ihan kodin lähellä, niin tiedän etten tulisi käytyä sielä. Ja mun tuurilla meitä lähin pilateskeskus on ihan överi hintainen :/ Siksi kelasin ekaksi aloittaa himassa ja katsoa mitä mä tykkään!

Joo, kyllä se urheilu on niin tärkeetä, nimenomaan niiden terveysvaikutteiden takia. Siksi mun on myös alotettava joku harrastus! Mä onneksi liikun päivittäin paljon (metroasemilla kävelen useita portaita päivittäin), joten ehkä mun yleiskunto ei ole niin huono kun mitä luulen, mut kyllä joku muukin liikuntamuoto olisi tärkeä!

Reply

Olen vähän hurahtanut pilatekseen, se tuo mukavaa vastapainoa lenkkeilylle ja kuntosalille 🙂 Itse olen sitä sorttia, etten saa itseäni tekemään kotona mitään (edes dvd:n avulla), mutta salilla tykkään käydä. Noista Youtube-pilatesvideoista joku jo vinkkasikin! Pilateskin vaihtelee paljon niin paikasta kuin ohjaajastakin riippuen, mutta noiden videoiden avulla voi kokeilla vähän kaikenlaista 🙂 Joogaan oma keskittymiskykyni ei riitä…

Reply

Mun on taas tosi vaikea lähtee himasta, etenkin jos tulee väsyneenä kotiin. Oma kuntosali himassa oliskin ihan täydellinen juttu ja sit voiskin innostua ihan eri tavalla kun saisi yksin omalla tahdilla treenailla 🙂 Noh, enpä usko, että se oma kuntosali on tapahtumass ihan heti, joten pakko laitta Plan B toteutukseen…;)

Mä kelasin kanssa, että Pilates voisi olla itselleni se oikea. Jos ymmärsin oikein niin jooga on vähän rauhallisempaa? Mun ystävä just kerto, että hän eilen kokeili joogaamista DVD:n avulla ja siinä oli yksi kohta missä piti vartti maata ja hengittää “oikein”. Hän nukahti siihen matolle samantien 😉 Oli liian rauhallinen meinkinki! Itselleni kävis varmaan samalla tavalla…

Reply

Mä tunnistin itteni tosta sun kuvauksesta. Olin ennen ihan samanlainen, lapsena mulla ei koskaan ollut mitään “oikeaa” urheiluharrastusta, jossa olisi käyty monta kertaa viikossa, ja koulussakin oikeastaan inhosin koululiikuntaa. Kun ulkonäöllisistä syistä ei tarvinnut liikkua, käytin aikani mielummin johonkin muuhun kuin urheiluun. Joskus lukion jälkeen kuitenkin huomasin, että kiloja oli alkanut salakavalasti tulemaan, ja asialle oli tehtävä jotain. Siitä asti olen käynyt salilla ja ryhmäliikunnoissa (joskus enemmän joskus vähemmän, mutta kuitenkin säännöllisesti), ja oppinut pitämään liikunnasta. Eli urheilusta voi “oppia” tykkäämään, kunhan vain löytää sen itselleen sopivan lajin, ja edes jonkin motivaation:) Nykyään en voisikaan enää kuvitella etten liikkuisi ollenkaan, pelkästään se energia, mitä siitä urheilusta aina saa, auttaa lähtemään hikoilemaan.

Tsemppiä siis sulle liikunnan aloittamiseen, varmasti se aloittaminen on vaikeinta, mutta kun rytmiin pääsee, se on ihan kivaa!:))

Reply

Mulla oli lapsena pari/kerran viikossa aina baletti, tennis tai ratsastus mutta en muista, että olisin ikinä “odottanut” niitä päiviä ja lähtenyt innoissani harrastamaan. Tennistä pelasin pitkään ja oon tosi kiitollinen mun vanhemmille, että ne laitto meijät lapset tunneille koska se on sellanen juttu mitä haluisin oikeasti taas kokeilla. Harrastamismahdollisuudet täällä keskustassa on vähän rajalliset (Luxembourgin puistossa voi kyllä pelata kesäsin), mutta en usko, että tässä ihan lähellä on tennishallia…Tuun ensi kuussa Suomeen, joten oon jo miettinyt soittamista mun entiselle valmentajalle ja mennä kokeilemaan jos mulla pysyisi maila vielä kädessä 🙂

Sukellus on toinen juttu mitä kokeilin vuosi sitten. Mun isä on todella innostunut siitä ja tekeekin useamman reissun vuodessa sukelluskohteisiin. Opiskelijalle se on vaan aika kallis harrastus kun tohon Seinen jokeen ei oikein viitsi mennä pulikoimaan 🙂 Täytyy aina lähteä jonnekin kauemmas mikä taas maksaa hirveesti! Noh, ehkä joku päivä 🙂

Ja olet ihan oikeessa, kyllä siitä liikunnasta varmasti oppii tykkäämään kunhan löytää sen oikean lajin, eikä pakota itseensä jatkamaan jotain sellasta mistä ei täysillä syty 🙂

Kiitos Lili! Saa nähdä miten tää liikunta lähtee käyntiin…onneksi puhuin siitä näin julkisesti niin nyt mun on vähän pakko oikeesti tehdä jotain 😉

Reply

Urheilua on onneksi monenlaista, eikä hyötyliikuntaa pidä vähätellä 🙂 Joogaa voin suositella lämpimästi. Tsekkaa esimerkiksi Tara Stiles: http://tarastiles.com ja http://www.youtube.com/user/TaraStilesYoga
Upea nainen ja videoita löytyy niin aloittelijoille kuin edistyneemmillekin.

Iloa treeneihin!

PS. Teen sulle funktionaalisen treenin ohjelman, kun ensi kerran osutaan samaan paikkaan 😉

Reply

Ah, ihana Leeni! Helpotit mun oloa 🙂 Mutta on ihan totta, että vaikka en nyt harrasta mitään niin en silti vietä jokaista päivää löhöillen sohvalla. Päivän mittaan tulee käveltyä ihan kiitettävästi ja metron käyttäjänä portaita tulee asteltua useampi.

Silti olisi tarpeellista saada joku kunnon harrastus siihen rinnalle jossa pääsee puhdistamaan pään ja toivottavasti vähän hikoiltuakin 🙂
Kiitos noista linkeistä, kokeilen ehdottomasti!

Ja voi kiitos Leeni! Olisin tosi kiitollinen sun avusta 🙂 Ihanaa kun on ammattilainen joka voi auttaa ja sä varmasti ymmärrät mikä liikunta mulle sopisi! Tuun ensi kuun lopussa Suomeen niin yritetään taas nähdä jos oot maisemissa 🙂 Kuulemisiin, bisous

Reply

Hei!
Tykkään sun blogista todella paljon ja nyt vasta ekan kerran kommentoin mitään.
Joogaa (astangaa) suosittelen minäkin. Siinä lepää/saa treniä niin keho kuin mielikin. Kannattaa kyllä ainakin satsata johonkin alkeiskurssiin. Liikkeet ovat nimittäin sen verran vaativia että niissä voi helposti satuttaa itsenaä jos tekee väärin. Esim.joku viikonloppualkeiskurssi olisi hyvä.
Tsemppiä oman lajisi löytämiseen 🙂
– M

Reply

Hei!
Kiva kun kommentoit, aina ilahdun:) Ja kiitos, ihana kuulla, että tykkäät blogista!

Totta, en tullut edes miettineeksi, että esim. joogassa voin ottaa vaikka muutaman kerra tunnin sen sijaan, että heti kiinnittää itsensä johonkin joogakeskukseen vuodeksi. Se varmasti kannattaa 🙂 Kiitos siis vinkistä!

Reply

Heippa sinne Pariisiin!
Tiedätkö mulla on sama juttu; en ole ikinä innostunut urheilusta tai kuntoilusta. Nuorena yritin ratsastusta (pelkäsin hevosia liikaa joten se loppui) ja joitakin vuosia kävin baletissa (koska kaverikin kävi). Sitten vaan hyväksyin, etten ole urheilijatyyppiä. Olen luonnostani aina ollut tosi laiha, saan syödä mitä vaan, eikä paino heitä kiloa suuntaan tai toiseen. Niinpä sitten syön surutta vähän liikaakin herkkuja, toisaalta en ylensyö ruokaa, vaan pidän annokset kohtuullisina.

Tässä vanhemmassa iässä viimeistään täytyisi alkaa tehdä jotain lihaksiston hyväksi, kun saisi aikaiseksi. Hyötyliikuntaa tulee tehtyä päivittäin töissä ja kotona, mutta lihaksistoa täytysi jotenkin vahvistaa. Kunpa saisikin jonkun tsempin siihen.

Meillä on Kinect ja sen urheilupeliä tuli jossain vaiheessa käytettyä, sitten sekin vaan lopahti. Mutta sitä voisin suositella kotitreenaamiseen, mulla ainakin toimi hyvin.

Reply

Heippa Anne Malia, kiva kuulla susta 🙂
Meidän tarinat taitaa tosissaan olla melkein identtiset. Mä en myöskään ole sitä urheilijatyyppiä ja siksi jonkun harrastuksen alottaminen on niin haastavaa. Itse syön myös mitä tahansa (joskus epäterveellisestikin), mutta sun tavoin, annokset on kohtuullisia mikä on mun mielestä hyvä juttu. Tuntuu nykyään, että esim. jossain ravintoloissa annokset on ihan järkyttäviä vaikka puolella siitä pärjäisi. Jos tottuu liian isoihin annoskokoihin, niin tottakai kroppa alkaa tottumaan siihen ja sitten niitä kiloja voi alkaa kertymään helpostikin.

Itse haluisin myös kehittää niitä lihaksia, jotta sitten myöhemmin ei olisi joka paikka kipeenä pienestäkin ponnistuksesta. Mun rythi on myös yksi asia mikä kaipaa parannusta, joten toivottavasti pilates auttaisi siihen.

Kuntosalit ei yhtään innosta mua, joten uskon, että kotona saan parhaiten aikaseksi kokeilla joogaa ja pilatesta. Toivottavasti sit jossain vaiheessa voisi miettiä myös lenkkeilyä.

Ja hei jos tuut Pariisiin muotiviikoille niin laita viestiä. Olisi kiva nähdä taas!

Reply

Heissuli taas 🙂
Hitsit, nyt keväällä en ole tulossa Pariisiin, mut syksyllä varmasti taas. Petri ehkä on tulossa nyt keväällä, varmasti törmäilette jossain jos hän sinne saapuu.

Mut syksyllä sitten sovitaan oikein kaffitreffit!

Ja joo just samat jutut syömisien ja liikunnan suhteen 🙂

Reply

Sun ikäisenä mä olisin allekirjoittanut tämän postauksen täysin 🙂 Liikuin, mutta hyvin satunnaisesti ja epäsäännöllisesti. Ei-niin-terveelliset elämäntavat alkoivat näkymään kropassa vasta lähempänä kolmeakymppiä, sitä ennen sain syödä mitä vaan lihomatta. Iän ja raskauksien myötä sain kipinän liikkumiseen ja nyt en saa siitä tarpeekseni. Jos joku olisi sanonut mulle kaksvitosena, että tuun vielä nauttimaan liikkumisestä en olis IKINÄ uskonut! Mä muuten harrastan tosi paljon pilatesta ja se on ihan mahtava laji myös, jos ei halua hikeä pintaan. Sä kyllä näytät siltä, ettei sun tuu tarviimaan vielä vuosikausiin (jos ikinä) murehtia painosta, joten nauti siitä suklaan syömisestä sohvalla 🙂

Reply

Mä toivon, että saisin sen kipinän jossain vaiheessa 🙂 Nyt 25-vuotiaana pystyn edelleen syömään mitä tahansa, mutta sitten jos tilanne muuttuu vanhempana niin voi olla tosi vaikeeta pysyä kuosissa jos ei ole mitään pohjaa urheilulle. Ja onhan se terveydellisistä syistä tärkeetä että liikkuisi enemmän kun ne matkat metrosta kotiin 🙂 Noh, mutta sain sulta uskoa siihen, että ei ole vielä liian myöhäistä saada sitä kipinää joten kiitos siitä! Ja kyllä, jatkan sitä suklaan mussuttamista sohvalta vaikka aloittaisinkin urheilun…;)

Reply

Kiinnostava postaus Sofia! Luulen että mulla on “vielä tässäkin iässä” aika samanlainen kroppatyyppi kuin sulla joten ymmärrän ihan mistä puhut. Mä olen aina, paitsi lasten ollessa ihan pieniä, liikkunut aika paljonkin. En tosin ikinä mäkään sen takia että paino pysyisi kurissa vaan enemmänkin sen takia että siitä tulee niin ihana sellanen I’m a winner-olo, sekä henkisesti että fyysisesti.
Mä en ole ikinä ajatellut että liikunta veisi kiloja, pikemminkin päinvastoin. Jos pelaan esim. tennistä pari-kolme kertaa viikossa niin kroppa vaan tiivistyy mukavasti ja ennemminkin kasvaa eli siitä saa ihan kivat käsi- ja reisilihakset. Mä luulen että kaiken a ja o että löytää sellaisen lajin mistä todella, todella tykkää koska silloin sen tekemiseen ei ole sellainen kynnys. Henk. koht. mä voisin lasketella ja pelata tennistä päivät pitkät, aivan ihania lajeja musta kummatkin. Silloin tekee hyviä asioita kropalle ihan huomaamatta koska aika menee niin mukavissa merkeissä.

Hyötyliikunta on tietty parempi kuin ei tekisi mitään mutta meille naisille on myös tärkeetä että tehdä liikuntaa missä kroppa “tärähtelee” (siis ei vaan pehmeitä juttuja kuten pilatesta) koska se aikanaan ennaltaehkäisee osteoporoosin saamista. Mun oma uskomus on muutenkin että kunnon hiki pari kertaa viikossa on kropalle hyvä asia – syke ylös, veri kunnolla kiertämään ja kuonat hien kautta ulos = kroppa kiittää 🙂

Ja huom! Mikään näistä jutuista ei myöskään millään lailla poissulje sitä että iltaisin voisi maata TV:n ääressä viiniä juoden 🙂

Reply

Mä liikuin lapsena ja nuorempana paljon enemmän kun oli niitä harrastuksia, mutta en ikinä ollut sellasella mielellä, että; “ihanaa, pääsen pelaamaan tennsistä”. Nyt voisi kyllä olla eri ääni kellossa ja haluisinkin ryhtyä taas pelailemaan. Tennis on sen verran mielenkiintonen laji ja tylsää siinä ei ainakaan tuu. Mä en myöskään tykkää mistään joukkuelajeista, joten tenniksessä ainakaan se ei ole ongelma 🙂 Täytyy vaan karottaa missä täällä voisi sitä harrastaa. Jos lähimmälle hallille on paljon matkaa niin luulen, että se jäis helposti…

Laskettelu on ihanaa munkin mielestä ja teini-ikään asti käytiin ainakin kerran vuodessa laskettelemassa. Italian Cortinassa tuli käytyä monta vuotta ja sitä paikkaan kyllä ikävoin:) Niin kaunista, upeat rinteet ja Cortinan kylä on ihana pienestä koosta huolimatta! Kun muutin ulkomaille niin kaikki lomat on mennyt lähinnä Suomessa perheen ja ystävien luona, joten siinä samassa laskettelu on jäänyt. Peuramäen rinteet ei hirveesti inspiroi 😉

Tosta kilo jutusta, se tuli puheeksi yhden ystävän kanssa kun keskusteltiin jos aloittaisin lenkkeilyn. Hän sanoi, että jos lenkkeilen hiljaa ja pitkiä matkoja, niin siinä helposti kilot lähtee verrattun nopeaan ja lyhyeen juoksuun (siinä lihasmassa kasvaa..). En tiedä onko tuossa mitään perää, mutta lähinnä tärkeinta mulle on se, että se urheilu ei saisi viedä mitään kiloja. Lihasmassan kasvu ja kiinteytys on kyllä tervetullutta 😉

Mun ongelma on se, että ne lajit mistä innostun on just laskettelu, tennis ja sukellus. Mut näitä ei täällä Pariisin keskustassa pysty harrastamaan säännöllisesti (tennistä kyllä varmasti), joten täytyy löytää joku helppo laji joka ei tarvitse hirveetä määrä välineitä ja Pariisin ulkopuolella olevaa lokaatiota.

Alotan kokeilemaan sitä Pilatesta ja Joogaa. Sit toivottavasti lenkkeily alkaisi uppoamaan myös jossain vaiheessa. Se olisi ainakin sellasta hikiliikuntaa mikä pistää kuonaaineet liikkeelle 🙂

Ja todellakin, elämästä täytyyy nauttia, joten vaikka innostun liikunnasta niin tuun silti syömään herkkuja 🙂

Reply

Mulla on vähän sama ongelma kuin sulla (tosin miinus toi sukellus) eli olisi kiva löytää joku laji mitä voisi harrastaa missä vain. Laskettelu on projekti (ja vain talvisaikaan tehtävissä) ja tennistäkin ei voi ihan noin vain pelata vaan se täytyy vähän suunnitella – senpä takia kaikki kotiviedot ja esim. jooga on helppoja koska ne on helpommin available jolloin niitä tulee tehtyä. Monethan just ton takia suosittelee juoksemista koska ei muuta kuin lenkkarit mukaan vaikka matkoille ja ulos juoksemaan. Mä en vaan ikinä ole päässyt sen kynnyksen yli että juoksemisesta tulisi kivaa mutta tänä keväänä ajattelin yrittää.

Niin ja muuten, kyllä toi sun ystävän teoria pitemmin matkan juoksusta varmaankin pitää paikkansa – katso vaikka miltä pitkänmatkanjuoksijat näyttää 100 m juoksijoihin verrattuna, siinä se eron näkee.

Reply

Sukellus on lähinnä laji mistä voisin innostua…kokeilin sitä vuosi sitten Omanissa, mutta sen jälkeen en ole päässyt kokeilemaan enkä ole suorittanut vielä sukelluslupaa. Ainut, että siinä täytyy aina matkustaa johonkin eksoottiseen lomakohteeseen, joten ihan täällä Pariisissa en voi pulikoida.

Lenkkeily ja pilates on siitä juurikin hyviä, että niitä voi harrastaa missä vaan milloin vaan 🙂

Joo, totta…maratoonarit on kyllä vartaloltaan ihan eri tyyppiä pikajuoksioihin verrattuna! Siksi mun ei ehkä kannata ruveta mikskään maratoonariksi…en kyllä usko, että se mun kunnolla ikinä edes olisi mahdollista 😉

Reply

Jotenkin helpottavaa kuulla, että en ole ainoa “rakastan liikuntaa yli kaiken”- bloggaaja/nainen/ihminen. Olen aina ihmetellyt, että mikä geeni multa oikein puuttuu, koska liikunta ja rääkkijumpat ei ole mun mielestä elinehto. Käyn kyllä elixiassa, mutta valehtelen jos sanoisin nauttivani siitä mitenkään superpaljon. Itse olen myös aika pieni, mutta lihon kyllä jos syön liikaa. Itse saan peppuni raahattua jumppaan kavereiden seurassa, yksin se tuntuu tosi tylsältä, mutta vähän juoruilemalla salitreenistäkin tulee ihan kivaa. Ajattelen nimenomaan myös terveyttäni, haluan elää vanhaksi mummoksi ilman kremppoja.

Mutta itseään ei mielestään saa pakottaa, pidän itse lempeästä liikunnasta, pitkistä kävelylenkeistä koiran kanssa ja juuri joogasta. Jos se tuntuu itselle mukavimmalta, niin sitä kannattaa tehdä. 🙂

Reply

Huh, “kiva” kuulla etten ole ainut, jonka mielestä liikunta ei ole maailman ihania asia 😉 Huvittavaa on myös se, että nuorempana mun isä oli ammattiurheilija ja mun molemmat veljet on selvästi saanut sen innon…mulle se “liikuntageeni” ei tainnut ikinä siirtyä 🙂

Joo, mua motivoi se terveys puoli liikunassa. Jos voisi pysyä terveenä ja hyvinvoivana ilman liikuntaa niin tuskin olisin edes miettinyt alottavani mitään urheilua…

Totta, täytyy vaan löytää se oma juttu ja toivoa, että siitä innostuisi 🙂 Mä tykkään kävellä ja mun tahti on yleensä aika hurja (siis ihan arkena), joten ehkä se lenkkeily pitäisi alottaa niin, että alkaisi kävellä vähän tarmokkaalla tahdilla esim. meidän lähellä olevassa puistossa ja siitä sit alkaa hölkkäämään.

Kun ilmat lämpenee niin pyöräily olisi myös kivaa. Suomessa kesäsin tykkään silloin tällöin pyöräillä, joten pitäisi alottaa täälläkin 🙂 Ainut vaan, että pelkään tota liikennettä!

Reply

John Scott: “Yoga Ashtanga, The Primary Series” on mielestäni hyvä johdatus astangajoogaan. Tosin suosittelen kyllä lajiin perehtymistä myös oikealla joogasalilla. Video on pikemminkin hyvä tuki harjoituksen aloittamiselle, mutta kaipa sen perusteella voi alkeet omin päinkin opetella. Avain kaikkeen on, että löydät lajin, josta aidosti pidät niin paljon, ettet malta pysyä poissa. Tsemppiä!

Leave a Reply to Klaara Cancel Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *