Style Plaza Bebe9

 

Kiitos kaikille teidän lämpimistä onnitteluista ja viesteistä liittyen meidän vauvauutisiin! Viikko on jo ehtinyt vierähtää uutisista ja moni on ihmetellyt miten olen onnistunut pitämään asian salaisuutena näin pitkään. Sitä helpotti huomattavasti se, että vatsani alkoi näkymään oikeastaan vasta viikon 20 jälkeen ja viime kuussa kerroin asiasta vasta työpaikallani, joten luonnollisesti siihen asti piti ainakin odottaa, että teen tiedosta “julkista”.

Raskautta on nyt useampi kuukausi takana ja moni on kysellyt miten olen voinut – tai oikeastaan lähinnä onko ollut pahoinvointia. Olen voinut enimmäkseen todella hyvin ja on ollut ihan yksittäisiä päiviä, kun olen kokenut pahoinvointia ja nekin on ollut sidoksissa väsymykseen. Varsinaista aamupahoinvointia en ole siis potenut ollenkaan ja tästä olen ollut todella kiitollinen. Sen sijaan muita vähäisempiä vaivoja on toki ollut ja olihan se ensimmäisen kolmanneksen väsymys aikamoista. Siinä ei kyllä pystynyt työpäivän jälkeen tekemään oikeastaan yhtään mitään. Toinen kolmannes meni hyvin vaikka mukaan mahtuikin yksi vatsatauti ja nyt viimeisessä kolmanneksessa huomaan väsymyksen taas hiipivän hiljalleen takaisin.

Olotila vaihtelee kuitenkin paljon eri päivien välillä ja toisinaan olen täynnä energiaa ja sitten seuraavana voin olla niin väsynyt, etten muuta pysty kuin levätä. Uskon siihen, että kroppa kyllä kertoo mitä se tarvitsee, joten jos on huonompi olo, niin sitten perun menojani ja lepään. Täällä mennään nyt siis päivä ja viikko kerrallaan!

Ajattelin muuten blogissa käsitellä seuraavien viikkojen aikana muutamia aiheita liittyen vauvaan:

  • Bebe somessa
  • Monikulttuurinen kasvatus ja kaksikielisyys
  • Vauvan sukupuoli ja ajatuksia siihen liittyen
  • Meidän matkamme lapsihaaveista plussan tekemiseen

Ja hei jos teillä on jotein toiveita aiheeseen liittyen, niin kertokaa ihmeessä!

Style Plaza Bebe7

 

Kuten otsikosta (ja kuvasta) saattaa arvata, odotamme mieheni kanssa esikoistamme! Jos kaikki menee hyvin, niin bébén on määrä syntyä loppukeväästä. Olemme niin onnellisia ja kiitollisia eikä rehellisesti sanottuna vieläkään tunnu oikein todelta. Niin outoa ajatella, että jo muutaman kuukauden kuluttua maailmamme mullistuu täysin.

Halusimme pitää tämän uutisen mahdollisimman pitkään vain lähipiirimme tiedossa, mutta nyt mahakin on alkanut kasvamaan siihen malliin, että sitä on hieman hankala peitellä, heh. Tuntuu siis nyt luonnolliselta jakaa uutiset täällä blogissakin! Viimeisten kuukausien aikana päässä on pyörinyt yhtä sun toista, joten on helpottavaa, että voin olla täällä avoimempi. Varsinaista äitiysblogia tästä tuskin tulee, mutta varmasti jaan täällä ainakin jotain vauva-aiheisia juttua, koska aihe on nyt niin ajankohtainen itselleni. En ole ikinä pitänyt raskautta ja äitiyttä itsestään selvänä asiana ja se, että yksi suuri unelma on näin lähellä vetää kyllä erittäin kiitolliseksi ja nöyräksi.

Viimeiset kuukaudet ovat siis menneet pienessä kuplassa, mutta ihanassa sellaisessa <3

P.S. Asu on Alexan suunnittelemasta kashmirmallistosta Balmuirille!