tumblr_nt8823LBAc1qgn23wo1_500Siirrytään Seychellien auringon alta hetkeksi takaisin Ranskaan. Kulttuurijuttuja on toivottu, joten täältä pesee! Luonnollisesti Ranskan ja Suomen välillä on useita kulttuurieroja ja tässä muutamia asioita mitä täällä ei kannata tehdä…

  • Olla ajoissa missään tai tulla illalliselle ystävien luokse sekunnilleen kutsuttuun aikaan.

Tämä on ollut itselleni varmasti yksi vaikein asia sisäistää. Suomalaisena olen mieluummin viisi minuuttia etuajassa, kuin vartin myöhässä. Täällä taas vartti myöhässä kuuluu asiaan ja kuulemma 25 minuuttia myöhässä on parempi kuin viisi minuuttia etuajassa. Ja selvennykseksi puhun nyt illalliskutsuista ystävien kanssa ja vapaa-ajan suunnitelmista (en siis työelämästä).

  • Olla tervehtimättä poskisuukoin.

Tämä on monelle ulkomaalaiselle vieras asia, mutta Ranskassa tervehditään aina kaikkia poskisuukoin. Yksi päivä olimme poikaystäväni kanssa ruokakaupassa ja hän törmäsi siellä työkaveriinsa. Poikaystäväni esitteli meidät ja kättelin häntä. Ajattelin, että kun kyseessä on työkaveri niin kätteleminen on parempi idea, kuin poskisuukon antaminen. Työkaveri selvästi hämmästyi elettäni ja poikaystäväni sanoi jälkeenpäin, että siinä tilanteessa olisi ollut normaalimpaa antaa poskisuukko. Ooops…

  • Ottaa vinoilua liian henkilökohtaisesti, sillä ranskalaiset rakastavat heittä vitsejä ja pilkata muita (usein tosin leikkimielellä).

Ranskassa on muutama todella suosittu TV-ohjelma, joiden lähetykset tulevat päivittäin ja suorana. Näissä ohjelmissa pilaillaan kaikille ja kaikelle. Vitsiä heitetään niin omasta presidentistä, kuin itsestäänkin. Ranskalaiset siis rakastavat vinoilla, arvostella ja tehdä pilaa. Läheisten ystävien ja perheen keskenkin on ihan normaalia vinoilla toisilleen ja sitä ei todellakaan pidä ottaa henkilökohtaisesti. Se on vain tapana täällä!

  • Ottaa lupauksia liian tosissaan.

Suomalaisena olen tottunut siihen, että jos jostain puhutaan, niin se myös toteutuu. Täällä ystävien kesken voidaan sanoa ohimennen, että nähdään huomenna brunssilla/mennään huomenna kahville jne., ilman, että niin tapahtuu. Kannattaa siis aina varmistaa tapaamiset toiseen kertaan, ettei tarvitse odotella turhaan kahvilassa!

  • Hermostua hitaasta palvelusta.

Palvelu ja ihmiset ovat täällä yksinkertaisesti hitaampia kuin Suomessa (no offence). Jos täällä esim. menee isoon ruokakauppaan ja tarkkailee kassaneidin toimintaa, niin ei voi muuta kuin ihmetellä. Työnteko on usein kuin hidastetusta filmistä, vaikka jono olisi kuinka pitkä. Tämä on tietenkin hieman yleistystä, mutta on asia mihin olen kiinnittänyt usein huomiota.

  • Unohtaa ostaa patonkia…

Yksi suurimmista clichéistä on mielikuva ranskalaisesta patonki kourassa, mutta tämä cliché on harvinaisen totta. Joka päivä näen kymmeniä ihmisiä kadulla patonkiensa kanssa. Lounaan ja illallisen kanssa on oltava patonkia ja ilman sitä jotain tärkeää puuttuu. Moni ostaa myös kymmenen patonkia kerralla ja pakastaa ne, joten älkää ihmetelkö jos joskus näette ihmisillä useampia leipiä kainalossa. Suurella todennäköisyydellä heillä ei ole patonki-addiktiota vaan he ovat vain ranskalaisia.

 

  • Be too early for dinner (if you’re invited for dinner, it’s better to be 20 minutes late than 5 minutes early).
  • Not saying hello with a kiss on the cheek (both sides).
  • Take jokes too seriously (French love making fun of people – and themselves – so don’t take it too seriously).
  • Complain about slow service ( it’s just the way it is).
  • Forget to buy baguette for lunch and dinner (this is serious business, heh).

g1

 

Jos matkustatte Ranskaan tammikuun alussa niin tulette varmasti näkemään “galette des rois”-mainoksia. Ajattelin hieman valaista mistä on kysymys! Kyseessä on siis leivonnainen, jota syödään tähän aikaa vuodesta (virallisesti 6.tammikuuta). Tämä pyöreä kakun näköinen leivonnainen on todella suosittu täällä ja sillä on pitkät perinteet (alunperin itämaantietäjien kunniaksi). Leivoksen mukana tulee aina kruunu, sillä kakusta löytyy pieni keraaminen esine (fève) ja se kuka esineen löytää kakkupalastaan, kruunataan kuninkaaksi/kuningattareksi ja hän saa valita oman kuninkaansa/kuningattarensa. Perheen nuorin päättää kuka saa minkä palan (pöydän alta) ja yhden lautaselta paljastuu tämä pieni koriste-esine (kannattaa olla varovainen ettei siihen tukehdu, heh!). Nämä fèvet ovat kuulemma suosittuja kerääjien kesken ja tänä vuonna minun kakkupalastani löytyi tämä yllätys (kiitos poikaystäväni äidin, jolla oli näppinsä pelissä asian kanssa). Se oli pieni keraaminen joulukuusi, mutta eri merkeillä on ilmeisesti erilaiset esineet.

En osaa kunnolla edes selittää, millainen leivonnainen galette des rois on, mutta sisältä se on ilmavaa taikinaa ja päältä taas rapeaa (siihen käytetään ilmeisesti voita, sokeria ja mantelimassaa). Sisäosa vaihtelee valmistajasta riippuen, mutta tänä vuonna me söimme suklaa/pistaasio- ja omenatäytteisiä.

Hauska perinne, jota etenkin lapset odottavat joka vuosi kovasti! Jos meillä on täällä joskus perhe, niin tämä on sellainen perinne, johon lapsemme tulevat tottumaan pienestä pitäen.

Herkullista lauantaita kaikille!

 

If you travel to France early January, you will surely see “galette des rois”-ads everywhere. This pastry has long traditions in France and is quite specific with everything that goes into eating it. Every cake has a small porcelain figure hidden inside (fève) and the youngest person of the family decides who gets which part. Whoever then finds the fève in their cake will be crowned the king and they get to select their queen (or vice versa).

This tradition is especially loved by the younger ones, but the pastry is definitely worth trying out, so next time you’re in France in January, you should give it a go!

Wishing you all a pastry filled Saturday!

 

*Pics: Pinterest.