Lomani on vihdoin ja viimein täällä! Tuntuu, että nämä kaksi edellistä viikkoa olen vain odottanut sitä, ettei tarvitse laittaa puhelimen herätystä päälle ja mennä toimistolle. Suunnitelmissa on olla ja rentoutua kaikesta – töistä ja myös somesta. Päätin nyt, että poistan neljäksi viikoksi Instagramin puhelimestani kokonaan. En siis poista tiliäni tietenkään, mutta poistan tämän sovelluksen, jotten vahingossakaan huomaa selaavani sitä puhelimellani.
Olen jo hetken miettinyt koko sovelluksen olemassa oloa ja etenkin omaa käytöstäni siellä. On kausia kun en ole kovinkaan aktiivinen siellä, mutta silti havahdun siihen, että selailen tuttujen, ystävien ja tuntemattomien storeja ja kuvia. Ja minkä takia? Lähinnä tottumuksesta. Kun laskee sen ajan mitä tulee päivässä kulutettua Instassa vain selaillen muiden juttuja – havahtuu siihen, että sillä ajalla voisi tehdä jotain huomattavasti parempaa. Instan selaamisesta on tullut itselleni tapa täyttää aikaa ja suurin osa siellä nähdystä sisällöstä unohtuu yhtä nopeasti kuin sen on nähnytkin. Sen sijaan, että tietäisin mitä tuntematon vaikuttaja tai puolituttu tekee viikonloppuna, niin mitä jos säästäisin sen ajan täysin itselleni, perheelleni ja ystävilleni? Ja sen sijaan, että eläisin hetkiä kameran kautta, eläisin ne niin, että niistä jäisi jälki vain muistoihini.
Jotenkin kaipaa sitä aikaa ennen somea, kun kaikessa tekemisessä oltiin läsnä. En sano, että nyt kukaan ei olisi läsnä, mutta kyllähän kaikki jaettu sisältö vie hitusen pois siitä hetkestä. Tämä ajatus totaalilomasta on pyörinyt mielessäni jo pitkään ja nyt on oikea aika siihen. Tuntuu todella hyvältä unohtaa puhelin ja tietokone kokonaiseksi kuukaudeksi. Suurin toiveeni lomalta on elää hetkessä ja keskittyä 100% ihmisiin ympärilläni ja itseeni.
Blogikin jää siis tauolle ja kommentteihin sekä muihin työviesteihin vastaan lomani jälkeen. Tämän postauksen myötä toivotan kaikille oikein ihanaa kesää ja palataan langoille elokuun puolessa välissä!
