All good things come to an end. Mietin tarkkaan mitä täällä blogissa kerron ja mitä en, mutta nyt avaan vähän omia suunnitelmia sillä Pariisi on kuitenkin ollut niin iso osa tätä blogia. Pariisi on muutaman päivän päästä meidän entinen kotikaupunkimme sillä tehtiin vihdoin iso päätös jota ollaan pohditty jo pidemmän aikaa.

Me ei olla täysin viihdytty täällä enää hetkeen (tiedän, tuntuu hullulta sanoa noin kun moni haaveilee asuvansa täällä) ja yhtenä päivänä havahduttiin siihen, että meidän ei ole mikään pakko olla juuri Pariisissa tällä hetkellä. Kesti hetki tajuta asia ja etenkin sen ääneen sanominen oli molemmille jostain syystä todella vaikeeta. Helpotus oli valtava kun saatiin kakistettua se ulos.

Don’t get me wrong, olen äärettömän kiitollinen, että sain asua Pariisissa lähes kaksi vuotta ja tavata mitä ihanimpia ihmisiä (Julia – et pääse musta eroon ihan näin helpolla). Tarkoitus ei ikinä ollut viipyä täällä näinkin pitkään, mutta asiat loksahtivat paikoilleen ja siitä syystä jäätiin. Sain hankittua täältä koulutuksen sekä työkokemusta, jotka tulee aina olemaan iso osa mun elämää. Täytyy myös sanoa, että asuminen täällä kasvatti meitä ihan mielettömästi ja osoitti ainakin itselleni mitä mä haluan omalta elämältäni (tai ainakaan mitä en halua).Pariisi pidemmän päälle ei vaan ole meille sopiva paikka – ainakaan juuri nyt.

Ajoitus tälle kaikelle on nyt täydellinen, sillä kesä tulisi joka tapauksessa vietettyä Suomessa, joten nyt on aika luopua ja jatkaa kohti uusia seikkailuita. Tämä kesä vietetään Ranskan ja Suomen välillä koska pystyn onneksi tekemään töitä etänä. Syksyllä koittaa sitten uudet tuulet ja kuviot.

Hassu juttu tässä on se, että ollaan molemmat oltu niin valmiita lähtöön, mutta nyt kun se on parin päivän päässä niin tulee jotenkin haikea olo. Ihanaa kuitenkin lähteä kun tietää, että kaikki kauniit muistot pysyvät mukana ja niistä vähemmän kivoista…no, aika kultaa muistot. Odotankin innolla, että pääsen takaisin Pariisiin turistina ilman sitä arjen stressiä ja harmautta. Uskon, että rakkaus Pariisia kohtaan roihahtaa  silloin takaisin ihan uudenlaisena! Ja näitä “parhaimpia paloja” katsellessa en voi muuta kun hymyillä ja huokaista.

Nyt on aika siis kiittää ja kumartaa; Merci Paris – we will meet again!

I don’t usually reveal too much about my personal life here on the blog, but now I feel I have to explain a little. We have made a big decision with my boyfriend to leave Paris behind. To be honest, we haven’t been completely happy here for the past months and now is the perfect time to say goodbye. I am able to work from afar, which means this summer will be spent between Finland and France. During Fall, new adventures are waiting for us, but for now….thank you Paris for the past two years! 












You May Also Like

26 comments

Reply

Onnea uusiin seikkailuihin! Minulla on samanlainen monisyinen suhde Wieniin, jossa asuin ja työskentelin aikoinaan: vihasin siellä asumisen byrokratiaa ja “vanhanaikaisuutta” verrattuna moneen muuhun paikkaan, mutta kaupunkia rakastan edelleen, olen iloinen, että sain asua siellä ja kokea arjen, ja aina menen takaisin yhtä mielelläni. Sitten taas toinen entinen kotikaupunkini Berliini oli paljon helpompi asumiskokemus, sinne muuttaisin koska vain uudestaan, vaikka byrokratiaa sun muuta toki riitti sielläkin. Jänniä juttuja nämä kokemusten muodostumiset!

Reply

Kiitos kovasti! Voin täysin ymmärtää sun suhteen Wieniin. Juuri sama juttu itselläni Pariisia kohtaan! Kaikki kaupungit on kuitenkin niin erilaisia ja vasta kun asuu niissä vähän pidemmän aikaa niin tietää millaista se arki siellä on. Kaikki ei sovi kaikille 🙂 Tiedän täältä monia ketkä on lähtenyt Pariisista juuri sen takia etteivät he viihdy täällä ja sitten taas monia ketkä rakastavat Pariisisa eivätkä voi kuvitella asuvansa muualla.

Reply

Huih, säikähdin jo, että suljet blogisi! Ihana asu muuten edellisessä postauksessa, love it!

Reply

Hih, tuo otsikko on kyllä vähän liiankin “dramaattinen”! 😉 Ja kiitos Elina!

Reply

Uskon, että kaikella on tarkoituksensa ja kuljet vain kohti parempia seikkailuja, lahjakas ja kaunis neitokainen kun olet. 😉 Monesti asioita osaakin arvostaa eri tavalla, kun ottaa niihin enemmän etäisyyttä. Toivottavasti et kuitenkaan lopeta kirjoittamista, olet yksi lemppareistani.

Tsemppiä uusiin haasteisiin!

Reply

Näin juuri; kaikella on aikansa ja paikkansa! 🙂 Ja kokemalla asioita sitä tietää mikä on se oma juttua ja mikä sopii itselle parhaiten.

Voi kiitos, ainakaan vielä ei ole tullut mieleen blogin lopettaminen enkä usko, että ainakaan ihan heti sellaista fiilistä tulisikaa…:)

Kiitos Camilla!

Reply

Rohkea askel ja varmasti oikea päätös, kun kuuntelee sisintään. Sitä on tässä itsekin opeteltu kantapään kautta 🙂 Miss you, pian tavataan xx

Reply

Kyllä, se on tärkeintä! 🙂 Miss you too ja pian nähdään <3 Ihanaa!

Reply

Varmasti hyvä päätös – vaikka iso askel onkin. Parempi näin kuin että monta vuotta myöhemmin havahtuu samaan asiaan jolloin esim. työtilanteen takia ei ehkä enää noin vain voikaan tehdä haluamiaan muutoksia. Onnea uudelle tielle, kaikki järjestyy – tavalla tai toisella mutta silti ihan aina! <3

Reply

Meille täysin oikea päätös, mutta sen tekeminen ei silti ollut kovin helppoa. Onneksi päätös on nyt tehty ja kamat lähes kasassa (kämppä on niin pommi juuri nyt), joten on paljon helpompi olla. Mietittiin myös tuota pointtia, että joku päivä työtilanne on eri tai on lapsia niin sitä ei ihan yhtä helposti oteta ja lähdetä. Siksi halutaan vielä tässä iässä tehdä niitä asoita mitä oikeasti halutaan kun siihen on vielä mahdollisuus!

Ja kiitos Veera tsempistä! <3

Reply

Pakko myöntää, että pystyn ainakin osittain samaistumaan paremmin kuin hyvin – Lontoossa on tosi hyvä olla, mutta välillä sitä miettii haluanko tosiaan jumahtaa jo tässä iässä paikoilleni ja jäädä lopullisesti tänne. Haaveissani lähtisin edes vähäksi aikaa jonnekin muualle hengittämään vähän uusia tuulia (ehkä jopa Pariisiin, hehe!) eikä käytönnössä siihen olisi esteitäkään, mutta päätöksen teko tuntuu vaan niin hankalalta. Siksi nostankin hattua että teiltä se onnistui! Takaisinhan pääsee aina, ja kuten sanoit, jos takaisin menee turistina saa todennäköisesti kaupungista vain ne parhaimmat puolet 🙂 Onnea uusiin tuuliin, mielenkiinnolla jään seurailemaan mitä ne tuovat tullessaan! <3

Reply

Varmasti tuttuja ajatuksia monille (etenkin meille nuoremmille) ulkomailla asvuille. Elämä kun ei ainakaan itselläni ole vielä kovin “set” (puhun siis talosta, lapsista jne.) niin on vaikea nähdä itsensä jossain lopullisesti. Nyt vielä ehditään juurikin matkustella, asua useammassa maassa, kokea erilaisia työtehtäviä ennen sitten sitä “asettumista”.

Itse voisin hyvin kuvitella viettäväni vuoden/kaksi Lontoossa, joten meidän pitäisi tehdä vaihtokaupat hih! 😉

Kiitos Jenni kovasti! <3

Reply

On ainakin upeaa ottaa isoja askeleita elämässä, vaikka se tarkoittaakin, että jotain vanhaa ja rakasta jää taakse. Onnea uusiin haasteisiin.

Reply

Kiitos Dahlia, kauniisti sanottu! 🙂

Reply

Onnea uusiin haasteisiin. 🙂 <3

Reply

Kiitos tuhannesti Katja! <3

Reply

Mäkin säikähdin, että tapahtuuko blogille jotain 😀 Onnea uusiin kuvioihin ja ihanaa, lempeää ja aurinkoista kesää!!

Reply

Voi ei, sori! 😉 Elinalle just sanoin, että oli ehkä turhan dramaattinen otsikko, hih! Ja kiitos Mia, samaa sinne! 🙂

Reply

Kiitos! Ja juuri kun pääsin toivottelemasta aurinkoista kesää niin täällähän on JÄÄTÄVÄÄ!! Tarviiko tässä nyt kaivaa sormikkaat esille kun lähtee koirien kanssa iltakävelylle..? Oi ja voi.

Reply

Katoin just kauhulla Suomen säätiedotusta ja huomenna on +7?? Miten voi mennä +30 asteesta +7 asteeseen parissa päivässä…kääk! Tsemppiä sinne ja toivottavasti tuon edes vähän lämpimämmän ilman mukanani…

Reply

kaunita kuvia ja takaisiin parisiin voi aina lähteä ja rakkaus parisiin pysyy aina <3

Reply

Kiitos Katja ja juuri näin! <3

Reply

Ooh, innolla odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Oli se mitä vaan ja olitte te missä vaan niin oon vakuuttunut, että pärjäät(te) kyllä. Ja ihana kuulla, että tuleva muutto ei vaikuta blogin jatkumiseen! 🙂

Reply

Kiitos ihanasta tsempistä! <3 Ja blogi jatkuu vielä! 🙂

Reply

Noh nyt jäi kyllä se kaikkein olennaisin tuosta muuttoasiasta hämärän peittoon, eli minne siis muutat? Siis Muutatteko Ranskan sisällä vai oletko muuttamassa suomeen? Tuo nyt on aivan avain-asia ymmärtääkseen fiiliksiäsi ja jotain elämästäsi. Kiitos jos jaat jotain vähän enemmän. Itse myös asun ihanassa kaupungissa muualla euroopassa, ja toisinaan on vaikea erotella omia ajatuksiakaan asumisen suhteen, siihen kun vaikuttavat niin monet tekijät. Problematiikkaa myös aiheuttavat kokreettisesti omaisuuden siirtäminen pitkällä välimatkalla. Olet onnekas jos olet välttynyt vielä hankkimasta mitään mukana haalittavaa omaisutta.

Reply

“Ajoitus tälle kaikelle on nyt täydellinen, sillä kesä tulisi joka tapauksessa vietettyä Suomessa, joten nyt on aika luopua ja jatkaa kohti uusia seikkailuita. Tämä kesä vietetään Ranskan ja Suomen välillä koska pystyn onneksi tekemään töitä etänä. Syksyllä koittaa sitten uudet tuulet ja kuviot.”

Kesän vietän siis Suomessa vanhempieni luona ja lennetään poikaystäväni kanssa toisiamme tapaamaan. Tämä on siis kesän ohjelma ja syksyllä on taas muutto ulkomaille! Ymmärrät varmasti että ihan kaikkea en täällä blogin puolella kuitenkaan kerro! 🙂

Me tosissaan ollaan onnekkaita siinä mielessä, että asuttiin Pariisissa kalustetussa kämpässä jolloin kamojen siirtäminen ei ole niin iso ongelma. Suurinosa mun omaisuudesta mahtuu pariin matkalaukkuun, joten muuttaminen on suhteellisen helppoa.

Leave a Reply to Anna Sofia Cancel Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *