Oh Paris. Meidän muutosta on nyt muutama viikko ja tiedättekö mitä – en ole ikävöinyt tuota kaupunkia vielä kertaakaan. Se helpotus kun päätettiin sieltä lähteä oli niin suuri, että syy piilee varmasti siinä. Uskon, että vielä jossain vaiheessa Pariisi ikävä iskee, mutta silloin muutama lomapäivä paikkaa varmasti tilanteen. Olen jutellut paljon ystävieni kanssa Pariisista ja meidän muutosta ja moni on kysellyt miksi me ei siellä enää viihdytty. Pitkään yritin miettiä miten sen meidän fiiliksen kiteyttäisin, mutta sitten tajusin, että sana ”raskas” kuvaa hyvin siellä asumista. Kuullostaa ehkä hassulta monen korvaan koska Pariisihan mielletään niin romanttisena kaupunkina, mutta ainahan se eläminen on niin kovin erilaista lomailuun verrattuna.

Kaikki riippuu myös ihmisestä. Toiset rakastavat Pariisissa asumista eivätkä voi kuvitella muuttavansa muualle ja toiset ei siellä sitten viihdy (ainakaan pidemmällä tähtäimellä). Me kuulutaan tähän kastiin. Pariisia hehkutetaan todella paljon (ihan ansaitustikin), mutta kaupungissa on myös se toinen puoli.

Kokosin tähän niitä asioita mitkä vaikuttivat Pariisissa viihtymiseen meidän kohdalla:

– KAIKKI on järkyttävän kallista.
– Huonot palkat vs. todella pitkät työtunnit (huom. ilman ylityökorvauksia – ainakin meidän oman työkokemuksen ja ystävien kokemuksen perusteella).
– Ahtaus. Metrolla liikkuminen ruuhka-aikaan ei ole mitään herkkua.
– Liikenne. Pariisissa on aivan liikaa autoja ja sen mukana myös saasteita.
– Kodittomat. Kamala myöntää, mutta kodittomia on Pariisissa niin paljon, että heitä ei enää edes noteeraa.
– Taskuvarkaudet / Levottomuudet tietyillä asuinalueilla.
– Työmatkat. Jos asuu keskustan ulkopuolella niin työmatkat voi viedä lähes pari tuntia per suunta.
– Asunnot. Pieniä (ja usein huonokuntoisia) hurjin hinnoin.
– Pariisilaisten asenne. Ruuhka-aikaan huomaa kaikilla saman perus-ilmeen; väsymys ja ärtymys.
– Työn ja perheen yhdistäminen. Ranskassahan on todella lyhyt äitiysloma, joten töihin on palattava jo muutama kuukausi synnytyksen jälkeen. Työpäivät on sitten niin pitkiä, että uraa takovat vanhemmat ei välttämättä näe lapsia hereillä muuta kun viikonloppuisin (tiedän näitäkin pariskuntia).

Nyt varmaan mietitte mitä ihmettä me tehtiin siellä näinkin kauan! No niitä hyviä puolia kaupungista löytyy toki monia ja niiden takia elettiin siellä ensimmäinen vuosi todella tyytyväisinä;

– Hyvät koulutusmahdollisuudet.
– Arkkitehtuuri.
– Kapungin kauniit puistot.
– Ihanat ystävät.
– Ruoka kulttuuri.
– Muoti.
– Historialliset nähtävyydet.

Jokaisessa kaupungissahan on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta meidän tapauksessa Pariisin positiiviset puolet jäivät niitä ikävämpiä pienemmiksi. Ja ihan rehellisesti…onhan se ihanaa jos asuinympäristö on kaunis, mutta jos sen eteen täytyy uhrata monta muuta sitäkin tärkeämpää asiaa niin se ei ehkä ole sen arvoista. Kaikesta huolimatta tulen aina olemaan äärettömän kiitollinen siitä, että sain kokea millaista siellä on asua.  Sain suuren määrän kokemusta, löysin ihania ihmisiä ja olihan meillä siellä myös ensimmäinen yhteinen kotimme poikaystäväni kanssa! Hyviä muistoja sain siis roppakaupalla lisää. 🙂

Mielenkiinnolla kuulisin löytykö teiltä vastaavanlaisia kokemuksia ulkomailla asumisesta? Entä niiden kokemuksia ketkä ovat jo vuosia Pariisissa viihtyneet?

I was just yesterday talking with my boyfriend about Paris and neither of us have missed Paris since we left. It was obviously the right move, since we haven’t regretted it for a second. I personally love Paris, but I don’t love living there. I guess it completely depends on the person, but for us it just wasn’t the place. We actually made a list of the negatives and positives and as you can guess, the list of negatives was longer and the topics on that list were more substantial. 

I know many people who have lived in Paris and left because they didn’t like it, but then again I know people who couldn’t imagine living anywhere else. As said before, it totally depends on the person and what they value the most. Do you have any similar experiences/feelings after living abroad?

You May Also Like

33 comments

Reply

Tästä jutusta tuli sellainen olo, että oletteko mahdollisesti lähiaikoina hankkimassa perheenlisäystä? 😉

Reply

Perheenlisäys ei kyllä ole ajankohtainen vielä useampaan vuoteen, vaikka lapsia vielä joku päivä kovasti toivotaan! 🙂 Pariisissa en haluisi lapsiani kasvattaa, joten siksi se ei ole meille sopivin vaihtoehto jos nyt mietitään vuosia eteenpäin!

Reply

Asuin Pariisissa 6kk, mutta tuossa lyhyessäkin ajassa ehti kyllä hyvin tulla noihin samoihin johtopäätöksiin kuin te. Kaunis kaupunki mutta pidemmän päällä erittäin raskas asuinkaupungiksi..!

Reply

Meillä on monta ystävää ja tuttua ketkä on tullut tähän samaan johtopäätökseen. Tosin Pariisi on ihan täydellinen lomakohde koska silloin pystyy keskittymään ainoastaan sen parhaimpiin puoliin. Odotankin innolla sitä kun pääsen sinne takaisin pelkkänä turistina! 🙂

Reply

Mun ystävä asui Pariisissa jonkin aikaa ja samanlaista palautetta olen kuullut… Mihin te muuten muutatte? Pysyttekö kuitenkin Ranskassa vai vaihdatteko maata? 🙂

Reply

Joo, Pariisi ei ole ihan helppo kaupunki ja etenkin jos on tottunut tilaan, luontoon yms. (niinkuin me poikaystävän kanssa) niin siellä voi tulla aika tukalat paikat. Muutosta kerron sitten syksymmällä lisää, mutta me vaihdetaan maata, eli Ranska jää toistaiseksi taakse! 🙂

Reply

Mulla on toisinaan ihan samanlaisia fiiliksiä Lontoosta – erityisesti se ihmisten loputon määrä alkaa tuntua ahdistavalta (erityisesti ruuhka-aikoina…) ja että kaikki on niin älyttömän kallista! Asuminen erityisesti. Tuntuu järkyttävältä yhdestä maksaa huoneesta saman verran kuin mitä Helsingissä voisi maksaa tosi kivalla paikalla sijaitsevasta, siististä ja modernista yhden makkarin asunnosta… Noh, se on mitä on. Toistaiseksi en ole keksinyt itselleni sitä parempaa vaihtoehtoa, mutta ehkä se vielä jossain välissä tulee heh 🙂

Reply

Tuttuja fiiliksiä! Ja kyllä…se että joutuu maksamaan ittensä kipeäksi KAIKESTA alkaa olla aika puuduttavaa vuoden jälkeen. Ja mä olen kuitenkin tottunut Suomen hintatasoon mikä ei ole kovin alhainen sekään, mutta silti Pariisi yllätti. Toisaalta valintakysymyksiä nekin on, että mihin sitä asettuu ja me päätettiin nyt, että enough is enough! 🙂 Ja jos omassa asuinpaikassa viihtyy niin sitä on valmis tekemään kompromisseja asioiden suhteen, mutta meillä alkoi olla se ongelma, että me ei siellä enää viihdytty. Näin on siis parempi! 🙂

Reply

Ruokahan siellä on kaupoissa halvempaa kun suomessa ja riippuu tietty missä asuu , keskustan asuminen aina kalliimpaa.

Reply

En sanoisi, että se on sen edullisempaa kuin täälläkään. Tosin olet oikeassa siinä, että hinnat riippuu asuinalueen mukaan. Me asuttiin kuudennessa, eli kalliilla alueella, joten meidän lähikaupassa hinnat oli kyllä todella korkeat laatuun nähden. Edullisinta olisi tietty tehdä viikon ostokset isoissa ruokakaupoissa keskustan ulkopuolella, mutta siihen tarvitaan jo autoa mitä meillä ei tietty ollut. Sanoisin myös, että esim. Stockan Herkku on edullisempi kuin esim. Bon Marchén Grand Epicerie jota voi tyyliltään/tuotteiltaan verrata Stockan ruokaosastoon. Tuoreet vihannekset ja hedelmät oli kyllä huomattavasti edullisempia onneksi! 🙂 Sekä tietty viinit…;)

Reply

Joo mä mietin kanssa samaa että ystävät on asia erikseen mutta niitä historiallisia kohteita, arkkitehtuuria ja kivoja puistoja ja ravintoloita löytyy kyllä todella monella muustakin kaupungista 🙂 Euroopasta löytyy tosi paljon kivoja kaupunkeja joten turhaa jäädä jonnekin missä ei viihdy.

Mä olen itse asunut Tukholmassa jo puolet(!) elämästäni ja olen kyllä viihtynyt täällä ihan alusta alkaen todella hyvin. Tosin ero Helsinkiin ei nyt ole mikään tosi iso, Tukholma on vaan vähän isompi ja ehkä tunnelmaltaan vähän iloisempi kuin Helsinki (sori vaan mutta niin se on!). Ainoa nyt mikä näillä leveysasteilla ärsyttää ja laittaa aina silloin tällöin miettimään muuttamista on ilmasto, yyh/brrr!

Reply

Niin ja niihinkin valitettavasti tottuu! Ja vaaditaanhan viihtymisen takaamiseksi tosissaan paljon enemmän kuin kivat ravintolat ja kauniit kadut 🙂 Ainakin jos siellä aikoo elää vuosia!

Hih, kyllä se talvi täällä Pohjolassa on vaan niin pitkä ja pimeä. Helsinkikin olisi upea jos kesä olisi vähintään puolet pidempi…sitten uskaltaisin varmaan tuoda poikaystävänikin tänne pidemmäksi aikaa. Herra kuulemma mielellään asuisi täällä, mutta epäilen, että ensimmäisen talven jälkeen hän olisi niin valmis muuttamaan takas Ranskaan 😉

Reply

Niin, suomalaiset tuntuu noin ylipaansa matkustavan suurkaupunkeihin lomalla, koska Suomessa kaikki on vaan niin pienta ja kontakti luontoon sailyy vuoden ympari. Samantyyppisia miinuksia ja plussia loytyy oikeastaan kaikista metropoleista, ja se kaytannon elama ei aina ole niin glamourin tayttamaa Pariisissa, Lontoossa tai Roomassa. Itse kun on asunut yli 10 miljoonan asukkaan kaupungissa (Buenos Aires) viimeiset 8 vuotta niin lomalla kaipaa aina luontoa ja siksi esim. New Yorkin reissusta ei tunnu koskaan tulevan mitaan, koska mieluummin mennaan Patagoniaan tai Andeille 🙂

Vaikka myonnan, etta me nautittiin Pariisin viehatyksesta osana haamatkaa! Museot, hyva ruoka, hyvat juomat, erityinen fiilis 🙂

Onnittelen teita tasta paatoksesta ja olen iloinen siita, etta olette sen voineet tehda! Ja kuinkas ollakaan, mekin on paatetty muuttaa pois suurkaupungista! Nama vuodet Buenos Airesissa on olleet mahtavat, mutta nyt on aika siirtya eteenpain ja kokea uutta rauhallisemmassa ymparistossa. Suomi on meidan maaranpaa, mutta tasta vuodesta tulee aika lailla matkojen tayttama, koska ei haluta aloittaa Suomessa asumista suoraan lokakuusta kohti pimeaa ja kylmaa talvea! 😛

Reply

Se on varmasti ihan totta, että jokainen metropoli on omalla tavallaan hektinen ja ”raskas” asuttava. Ja joo, glamour on kyllä Pariisissa asumisesta kaukana ainakin tällaiselle hyvin tavalliselle tytölle! 🙂 On muuten jännä, että voisin hyvin kuvitella asuvani Nyckissä vielä joskus (ainakin vuoden verran) vaikka se onkin ihan super hektinen kaupunki, mutta se energia siellä on ihan mieletön. Voi tosin olla, että samat fiilikset valtaisi mut sielläkin…

Kiitos Anna ja onnea myös sinne isosta päätöksestä! Teillä aikamoinen muutos edessä, mutta varmasti ihanaa tulla takaisin kotiin! 🙂 Toivon, että joskus tämä olisi myös meidän ”final destination”, mutta katsotaan mitä nämä muutamat vuodet ennen varsinaista asettumista tuo tullessaan. Suomi on kyllä hyvä maa asua…siitä ei pääse mihinkään. Se talvi voisi olla vähän lyhempi, mutta kaikkea ei voi saada! 😉 Teillä kyllä hyvä taktiikka muuton suhteen, hih!

Reply

Niin, kyllähän metropoleissa on se tietty ihanuus, kun tuntee olevansa osa jotain suurta.

Kiitos, nyt meillä on kaksi kotia sitten, aika näyttää onko sellaista käsitettä olemassa kuin final destination 😉

Reply

Moikka,

Pariisissa nyt 4 vuotta asuneena voisin allekirjoittaa koko postauksen. Olen asunut myös Brysselissä, mutta Pariisissa esim työpäivien pituus on ihan omaa luokkaansa. Olen kaksikymppinen, koulutukseltani DI, ja oman alan töissä. Noin 12 tunnin työpäivä on enemmän sääntö kuin poikkeus – jos nyt ylipäätään ulkomaalaisena edes työpaikkaa saa, kun jokaiseen vapautuvaan paikkaan on noin 200 ranskalaista hakijaa…Kaikista asioista juuri oman ajan puute ja yleinen väsymys on saanut minutkin harkitsemaan kaupungista pois muuttoa. Pariisista usein haaveillaan, totuus on aika raakaa kamaa. Kaupungissa täytyy kilpailla verisesti ihan kaikesta – Koulupaikasta, metron istuimesta, duunista, vuokra-asunnosta yms. Helsingissä on vaan niin paljon leppoisempaa. Toisealta olen iloinen, että olen oppinut sopeutumaan kansainväliseen suurkaupungin sykkeeseen, ja oppinut toimimaan toisessa kulttuurissa. Eli jos muutan Suomeen takaisin, on kokemus varmasti arvokas sekä henkilökohtaisen kasvun suhteen, että työelämässä.

Reply

Heippa,

I feel you! Vaikka oma taival Pariisissa ei ollut noin pitkä ollut niin ehdin jo tässä ajassa huomaaamaan sen meiningin. Etenkin juuri työelämässä on ihan normaalia tehdä niitä 12 tunnin päiviä. Viikko meneekin sitten pelkästään töissä, joten vapaa-aika rajoittuu lähes pelkästään viikonloppuun. Suomessa kun ”ruuhkat” alkaa jo iltapäivästä niin ihmiset ehtii ihan eri tavalla harrastamaan ja seurustelemaan perheen yms. kanssa ennen seuraavan päivän työvuoroa. Pariisissa kaikki painottui viikonloppuun…ja silloin tuntui, ettei jaksanut tehdä mitään muuta kun nukkua univelkoja pois. Ja sanoit hyvin, että se on aika raaka kaupunki. Jokaisesta asiasta täytyy ”tapella” monen muun kanssa. Huh.

Nostan sulle hattua, että olet jaksanut painaa siellä jo neljä vuotta! 🙂 Mutta kuten sanoit, siellä asuminen opettaa ihan valtavasti, joten paljon se antaakin! Tsemppiä sinne!

Reply

Hei, ekaksi onnittelut etta teitte teille oikean paatoksen. Jos ei homma tunnu oikealta, on turha ’kituutella’! Toisaalta tuo negatiivisten asioiden lista, sopii varmaan useimpiin ’yli-suuriin’ kaupunkeihin. 20 vuotta Lontoossa asuneena (hui, minne nama vuodet on hujahtanut sitten 1994?) ole kylla kotiutunut tanne paremmin kuin hyvin. Ihan ystavallisia ihmisia taalta myos loytyy, mika voi olla ero Pariisiin verrattuna, vaikka on niita ynseitakin.

Reply

Kiitos, vähän aikaa siinä päätöksen teossa (tai oikeastaan sen ääneen sanomiselle) meni, mutta hyvä näin! 🙂 Ja varmasti on niin, että lista sopii lähes jokaiseen suurkaupunkiin. Myös se, että aikaisempi asuinkokemus oli pieneltä alueelta Etelä-Rankasta, joten muutos oli todella suuri. Voisin kyllä kuvitella asuvani vielä suurkaupungissa, mutta nyt ainakin tiedän, että se ei ole mikään ”loppuelämän” paikka itselleni. Tosin voihan olla, että löydän itseni 20-vuoden jälkeen juurikin jostain suurkaupungista…vaikea sanoa! Pariisi se ei kyllä tule olemaan 🙂

Reply

Sun lista on kuin kopio Lontoossa asumisesta, eli älkää siis tässä tapauksessa ainakaan sinne muuttako! Asuin Lontoossa vuoden ja se oli toisinaan (suurimmaksi osaksi) yhtä painajaista. Ja viimeinen takuuvuokrakin (joka oli kuitenkin lähes 1500 euroa) sai saamatta… Vaarallista ehkä, mutta jokaisena päivänä oli aina jokin juttu, joka ärsytti, joten voit kuvitella, että loppuaikoina oli kyllä mitta ihan täynnä. Pikku hiljaa sitä vaan alko inhoamaan ja inhoamaan yhä enemmän elämää kyseisessä kaupungissa. Ehkä tunnet samoin.

Nyt asun Pariisissa, ja koska mullahan viimeinen vertailupohja on Lontoosta, on elämisen laatu ja mieliala sen mukaan parantunut! Tottakai haaveillaan miehen kanssa pohjoismaista, sillä siellä kaikki on jotenkin helpompaa ja rennompaa, tilavampaa ja puhtaampaa… Suomessa tai Ruotsissa ollessa on aina hyvin vapauttavaa käydä. Tsemppiä uusiin haasteisiin!

Reply

Hih, tiedätkö me oltiin Lontoossa yhtenä viikonloppuna reilu vuosi sitten ja ihastuttiin (kelattiin, että voitaisiin hyvin asua siellä joku päivä). Mutta tässä pätee taas sama juttu, eli lomalla on hyvinkin erilaista kun sitten se ”oikea” eläminen siellä. Lomalla kun tulee asuttua hyvässä keskusta hotellissa ja syötyä kivoissa ravintoloissa…shoppailusta puhumattakaan. Harmi vaan, että se arki ainakin meillä eroaa tästä aika paljon. Voisi siis olla, että en viihtyisi Lontoossa yhtään sen paremmin kun mitä Pariisissa. Tosin uskoisin, että paikalliset on helpommin lähestyttäviä kun Pariisissa? Mutta ihana kuulla, että olet viihtynyt siellä Lontoota paremmin! Se on selvästi siis enemmän sun kaupunki 🙂

Ja älä muuta sano…Suomessa on kyllä hyvä olla enkä yhtään pistäisi pahitteeksi jos muutettaisiin tänne vielä joku päivä. Tilanne vaan ei ole niin yksinkertainen kun seurustelee ulkomaalaisen miehen kanssa, mutta ketään muuta en huolisi tilalle. Kompromissejä siis puolin ja toisin! 🙂

Kiitos ja samaa sinne!

Reply

Juu lyhyet vierailut eivät juuri kerro mitään asumisesta, ja omasta mielestä muutama kuukausikaan ei vielä riitä näyttämään kaupungin ja asumisen todellista luonnetta. Meille oli myös oikea päätös ottaa ja lähteä. Turha sitä jäädä, jos ei tunnu oikealta. En muuten tiedä yhtään kiinnostaako, mutta kun olette kerran miettineet Lontoossa asumista, ajattelin hieman kertoa omia vertailevia näkemyksiä listaasi vastaan.

Lontoossa vuokrat ovat Pariisia kalliimmat ja hinta-laatusuhde usein todella huono, paljon huonompi mitä Pariisissa… ok studiosta saa maksaa vähintään 1200 puntaa (1500 euroa) + muut kulut ja siitä ylöspäin, mitä paremmat mukavuudet ja mitä enemmän tilaa haluaa. Useamman tonnin saa pulittaa, jos haluaa suomitasoisen kämpän. Meille normi on englantilaisille luksusta. Tietty joillakin on aina tuuria matkassa, ja vähällä etsinnällä löytää mielettömän helmen, mutta musta tää on verrattavissa lottovoittoon (tai ehkä jos sattuu tuttujen kautta saamaan). Asunnoissa aina yksöisikkunat, jotka joko aukeavat ulospäin tai ylöspäin (eli niitä ei voi ikinä pestä), eikä asuntojen kunto oikeastaan parane paremmillakaan alueilla. Kokolattiamatot, inhokit… Talojen tiiliverhoilu, ensikertalaiselle ehkä eksoottista. Likaisuus ja harmaus (sataa ja pilvistä lähes aina, kaikki muukin tuntuu olevan yhtä surullisen sävyistä) listaa voisi jatkaa. 🙂

Ja Lontoossa tuntuu, että työtunnit vasta pitkiä ovat, eikä ylityökorvauksia makseta lainkaan (joita kyllä Ranskassa maksetaan, voi tietysti riippua yrityksestä) ja ongelmatilanteissa työntekijällä ei ole mitään mahdollisuuksia, sillä ei ole liittoja. Palkat on kieltämättä paremmat, mutta attention, vuokrat kalliimmat, joten usein ei jää käteen sen enempää.

Metro on Lontoossa paljon ahtaampi, Pariisissa laiturit ovat verrattain suuret. Samaten kadut on Lontoossa kaposia, asuinalueilla varsinkin esim. autoilu ja busseilu rasittavaa, kun joutuu pysähtelemään jatkuvasti ja päästäämään vuorottain vastaantulevat ensin jne. Pariisissa bulevardit ja kadut valtavia ja avaria. Ja yksi muuten suurin ärsytykseni Lontoossa oli se, että autoilla on aina prioriteetti eli jalankulkijat väistää.

Ruokakaupat on pieniä ja vaatimattomia, eikä myynnissä kovin laadukasta tavaraa. Waitrosella oli ehkä parhaimmat ja uskottavimmat valikoimat.

Kieltämättä Pariisi on muuttunut todella turvattomaksi, mikä on ehkä huonoin puoli täällä asumisessa, ja siinä mielessä kyllä Lontoo voittaa Pariisin. (Jotain hyvääkin!) 🙂

Lontoolaiset ja englantilaiset kai yleensä ovat paljon sosiaalisempia ja avoimempia, mitä me suomalaiset tai ranskalaiset. Ranskalaiset asuvat useimmiten jossain kuplassa ja asioita väännettään saman kaavan mukaan kuin aina aiemminkin. Ranskassa ollaan kyllä suhteellisen kohteliaita (nämä peruskanssakäymiset, Suomessa hyvä jos kassalta kuulee nykyään hei, varmasti riippuu paikastakin), mutta ovat useimmiten kyllä hieman nyrpeitä. Toisaalta englantilaisilla on pinnallinen puolensa ja vähät välittävät loppujen lopuksi muista, ja erityisesti bisnesmaailmassa ollaan todella raadollisia, itsekkäitä ja tunteettomia (tosin varmasti samanlaisia piirteitä voi löytyä muidenkin maiden bisenskulttuureista). Ja raha muuten näkyy Lontoossa paremmin kuin Pariisissa… kaikki ne autot, joita on tyyliin yksi maailmassa! Ja sitten se vastakohta, kodittomat, joita Pariisissakin on nykyään niin paljon. Ei näistä eroavaisuuksista varmaan koskaan pääse mihinkään ultimaan tulokseen, mutta onhan näitä silti aina kiva pohtia… 🙂

En halua pelotella kuitenkaan, teille Lontoo saattaa sopia kuin nenä päähään. Onhan se kovin dynaaminen kaupunki noin muuten ja monenlaista tekemistä riittää. Meille Lontoo ei ollut oikea paikka, ei ainakaan tällä hetkellä (vieläkin parannellaan haavoja :D), eikä edes lyhyt vierailu kaupunkiin kiinnosta. Ehkä sitten joskus… Pahoittelut, ei ollut tarkoitus kirjoittaa ”blogipostausta” sun kommenttiboksiin!

Reply

Se on ihan totta, että isommat kaupungit avautuu kunnolla vasta pidemmän ajan jälkeen. Meilläkin meni ensimmäinen vuosi ihmetellessä ja ihastellessa ja sitten kun se ”uutuuden viehätys” katoaa ja se todellinen arki alkaa niin sitä suhtautuu aika eritavalla asuinkaupunkiinsa.

Hui, nyt alkoi kyllä pelottamaan jos joskus muutto Lontooseen tulee ajankohtaiseksi! 🙂 Ihan vielä ei sinne suunnata, mutta täytyy kyllä vakavasti harkita sitä kun/jos sen aika tulee! Kiitos siis kattavasta kommentista. On se vaan niin, että ne ketkä on asunut pidemmän aikaa osaa kertoa sen ”todellisen” puolen näistä kaupungeista. Kiitos siitä!

Joo, ranskalaiset on luonteeltaan yllättävänkin samantyylisiä suomalaisten kanssa. Menee hetki ennenkuin heihin tutustuu ja piirit on todella tiiviit. Ulkopuolisen (etenkin ulkomaalaisen) voi olla vaikea päästä sisään,mutta kerran kun pääsee niin huomaa miten lämpimiä he ovatkaan. Business maailma on Pariisissakin kyllä aika raadollista, mutta nykyään se taitaa olla sellaista lähes kaikkialla.

Mutta hyvä kun pääsitte Lontoosta pois, sillä tiedän tunteen kun jossain kaupungissa ei vaan viihdy. Nyt voitte siis rauhassa parannella haavoja (hih) ja varmasti vielä joku päivä sinne on kiva palata ja muistella kaikkea kokenutta!

Kiitos vielä pitkästä kommentista ja hyvää kesän jatkoa 🙂

Reply

Oli pakko tulla kommentoimaan näin Lontoossa kolme vuotta asuneena, että ei se Lontoo niin hirveä ole, itse ainakin tykkään enemmän kuin Pariisista! 🙂 Lontoossa ihmiset on mukavia ja täältä löytyy söpöjä ihania asuinalueita jotka tuntuvat kuin pieniltä kyliltä itsessään 🙂

Reply

Kiva kuulla, että siellä voi myös viihtyä! 😉 Tosissaan riippuu niin ihmisestä…Uskon kyllä, että voisin itse viihtyä siellä Pariisia paremmin!

Reply

Itse asuin melkein kymmynen vuotta Lontoossa. Rakastin ja rakastan vieläkin sitä kaupunkia yli kaiken. Olin töissä rahoitusalalla ja työpäivät EIVÄT olleet pitkiä ja palkkakin hyvä, samoin miehelläni. Asuimme Chelseassa, puistoja oli kivasti, talot matalia ja King’s Road ei liian täynnä ihmisiä. Ruoka ja ulkona syöminen halvempaa kuin Suomessa. Ehkä meillä oli kaiken suhteen hyvä tuuri, mutta mulla ei ole mitään huonoa sanottavaa. Myös lapsen kanssa oli ihanaa asua siellä, ihmiset paljon kohteliaampia ja ”lapsisuvaitsevampaa”. Nyt olemme tullee takaisin Suomeen ja toinenkin lapsi syntynyt. Tsemppiä teille muutokseen!

Reply

Kiva, että sulle jäi näin positiivinen kuva Lontoosta! 🙂 Se niin riippuu varmasti jokaisen omasta tilanteesta! Jos työpaikka on mieluisa, koti ihana ja asuinalue miellyttävä niin se lisää kyllä viihtyvyyttä huomattavasti! Ja kiitos tsempeistä! 🙂

Reply

Vielä muuten tuohon autoiluun Lontoossa. Mulla taas oli ihan päinvastainen kuva kuin anonyymillä. Kun valot palavat jalankulkijoille, niin missään ei pala valot autoille. Autot ei parkkeeraa jalkakäytäville, vaan ajoradalle, jos esim lastaavat. Esim. Kings Roadilla kyllä kävelijät hyppivät mistä sattuu katujen yli ja niihin lamppusuojatiehin kyllä autot pysähtyy ja päästää yli. Ruuhkat siellä on kyllä kovat.

Reply

Pariisissa autoilijat on aika törttöjä ja jos siellä seisoo jalkakäytävän edessä (ilman valoja) niin saa kyllä seistä koko päivän koska kukaan ei omasta tahdostaan pysähdy. Siellä täytyy aika röyhkeesti mennä eteen, jos haluaa ylittää. Ainakin mulla paloi hermo siellä monesti!

Lontoosta jäi itselleni mieleen lähinnä se kuinka varovainen siellä pitää olla kun on se vasemmanpuoleinen liikenne. Helposti katsoo väärään suuntaan kun lähtee ylittämään tietä. Varmasti siihenkin tottuu kun siellä asuu! Ja autoja sielläkin riittää, mutta niin se taitaa olla kaikissa kaupungeissa.

Reply

Ja sorry vielä ruokakaupoistakin. Kyllä Lontoosta löytyy isoja CM-tyylisiä ruokakauppoja Tescolta, Sainsburylta ja valikoimat on hyvät. Ja esim jopa meidän lähellä oli viiknloppuisin kaksi Farmers markettia kävelymatkan päässä. Mun mielestä oli kivaa, että esim. sushia sai edullisesti jopa pienistäkin lähikaupoista.

Reply

Hih, antaa tulla! 🙂 Mielenkiintoista kuulla erilaisia mielipiteitä! Tästä sen näkee, että kaksi ihmistä voi kokea yhden kaupungin niin eri tavalla.

Reply

Berliini kuulostaa niin leppoiselta verrattuna Pariisiin. Olen asunut Berliinissä useamman vuoden ja pakko sanoa, että en tunnista juuri mitään noista hunoista asioista. Luonto ei toki ole niin läsnä Berliinissä ja ruuhkat ovat joskus aika kovat, mutta ei mitään verrattuna Lontooseen, jossa olen myöskin asunut. Plus Berliinissä kaikki on suhteellisen edullista verrattuna Helsinkiin, varsinkin jos puhutaan ruuasta ja asumisesta.Ura ja työmahdollisuudet ovat todella mahtavat ja työtä myös on! Sillä Saksalla on taloustaantumasta huolimatta mennyt todella hyvin. Parannettavaa tosin löytyy esimerkiksi naisten tasapuolisen kohtelun kohdalla työelämässä, Saksassa naiser jäävät pääsääntäisesti kotiin lapsen saatuaan. Mutta kaikki Saksassa vain toimii. Sama kokemus minulla on myös Sveitsistä, jossa kaikki tosin on paljon kalliimpaa.

Omasta mielestäni Berliini on vähän niinkuin Suomi, paremalla ilmastolla.

Reply

Mä olen kuullut Berliinistä paljon hyvää! Olen käynyt siellä kerran (lukio-ikäisenä saksan ryhmän kanssa), joten se ei ehkä ollut se ihanteellisin tapa tutustua kaupunkiin, mutta mielelläni kävisin uudestaan.

Saksa on muuten hyvin tuttu maa ja siellä on tullut käytyä useampia kertoja. Olen myös tehnyt saksalaisten kanssa töitä ja täytyy sanoa, että heidän kanssa on helppo työskennellä koska sovituista asioista pidetään kiinni ja kaikki tehdään huolellisesti ja aikataulun mukaan. Ranskassa käytetään hirveesti aikaa turhien juttujen puomiseen ja se työnteko ei ole kovin tehokasta.

Voisin siis joskus hyvin kuvitella itseni Saksaan! 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *