Style Plaza 3 1

 

Tämä aihe on sellainen mitä olemme pohtineet mieheni kanssa hiljattain ja varmasti sellainen mikä herättää muissakin vanhemmissa ajatuksia. Olen itse aika varovainen somessa ottaen huomioon, että kirjoitan julkista blogia ja se varovaisuus varmasti heijastuu omaan mielipiteeseeni siihen miten paljon tai vähän, jos ollenkaan, lastani  tulen näyttämään omissa kanavissani. Fakta on kuitenkin se, että kuka tahansa pääsee julkiseen somemateriaaliin käsiksi oli sitten bloggari tai ei – se on asia mikä itseäni mietityttää eniten. Haluanko saattaa lapseni siihen asemaan, että pahimmassa tapauksessa joku täysin tuntematon voi ladata tai käyttää hänen kuviaan ties missä kontekstissa? Onko oikein, jos lapsi googlaa itsensä vanhempana niin hän (ja kaikki hänen ystävänsä/esimiehet yms.) pääsevät käsiksi hänen lapsuuden kuviinsa? Miltä se itsestä tuntuisi, jos vanhemmat olisivat aikoinaan ladanneet kuviani verkkoon?

Aihe on vaikea siitä syystä, että elämme nyt hyvin erilaisia aikoja kuin omassa lapsuudessani missä kännykätkin olivat vasta tuloillaan – puhumattakaan mistään älypuhelimista. Some on muuttanut paljon ja se on nykypäivää – lapsi tulee elämään hyvin erilaisessa maailmassa kuin mitä itse aikoinaan ja se on hyväksyttävä. Siitä huolimatta lapsen esille tuominen ilman, että hän on siitä tietoinen (puhumattakaan, että pystyisi itse päättämään asiasta) mietityttää kyllä suuresti. Taustalla on suurimmaksi osaksi halu suojella lasta ja lapsen yksityisyyttä, mutta mihin se raja on hyvä vetää?

Nyt on helppo sanoa, etten tule näyttämään lapseni kasvoja tunnistettavasti ikinä, mutta tämäkin on sellainen asia mihin on vaikea vielä tässä vaiheessa vetää mitään tarkkaa linjaa. Uskon, että ajatukset aiheesta selviää vasta sitten, kun lapsi on täällä ja pääsemme aloittamaan arjen. Nyt me molemmat mieheni kanssa kallistumme vahvasti siihen, että lapsen nimeä eikä kasvoja tulla julkisesti näyttämään, mutta tämäkin voi muuttua.

Jos mietin seuraamiani ammattivaikuttajia ja sitä miten he ovat tuoneet perhe-elämän someen, niin roolimallini sen suhteen ovat ystäväni Hanna ja Sofia. Molemmat puhuvat arjesta, perheestä ja lapsista, mutta ilman, että lasten yksityisyys olisi loukattuna. Tämän sanottuani, en missään nimessä kritisoi niitä ketkä ovat päättäneet toimia toisin ja itse seuraan niitäkin tilejä jossa lapset ovat hyvinkin paljon esillä – antaahan se ihan erilaista tarttumapintaa seuraajalle. En vain tiedä olenko itse tarpeeksi rohkea siihen.

Kuten sanottu, tämä asia on varmasti sellainen mitä tulee pohdittua vielä monta kertaa ja mielipidekin voi muuttua täysin. Tärkeintä on kuitenkin mennä oman fiiliksen mukaan ja toimia niin, että itsellä ja perheellä on hyvä tunne siitä miten paljon/vähän lastaan tuo somessa esille!

You May Also Like

4 comments

Reply

Tämä on todella vaikea asia/aihe. Ei ole oikeaa eikä väärää koska meistä jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Me suunnittelemme myös lasten saamista ja aion vetää sen verran kovan linjan että en aio julkaista mahdollisista lapsista yhtään kuvaa missään. Enkä varmasti aio mainita lapsistani/raskaudestani missään muodossa sosiaalisissa medioissa. Se on itselle ehkä se helpoin ja järkevin ratkaisu. Omassa nuoruudessa oli irc galleria+ facebook sitten myöhemmin. Teimme näin myös häidemme suhteen koska meille sekin oli hyvin yksityinen tilaisuus.

Reply

Moikka Elisa! Juuri näin, tässäkään ei ole oikeaa tai väärää tapaa – ainostaan se oma tapa (oli se sitten mikä tahansa). Ymmärrän hyvin, että haluat pitää näin henkilökohtaiset asiat täysin omana – etenkin kun kuvia/sanoja ei saa sieltä verkosta enää pois, jos alkaisi myöhemmin kaduttamaan. Kannattaa siis kuunnella omaa fiilistä ja mennä sen pohjalta!

Reply

Mun sisko on kirjoittanut jo 9 vuoden ajan hyvin avointa blogia lapsistaan, alkaen siitä kun hän 18-vuotiaana tuli raskaaksi eikä silloin mietitty näitä yksityisyysasioita samalla tavalla. Nyt on kiva huomata, miten lasten aloittaessa koulun hän on jättänyt heidät luonnollisella tavalla blogin ulkopuolelle. Tosin instassa hän vielä jakaa hyvinkin avoimesti kuvia ja videoita myös lapsista, mutta aina lasten luvalla.

Hänellä oli jossain vaiheessa tilanne, jossa 14-vuotias tyttö toiselta puolelta Suomea oli varastanut siskoni vauvan kuvia blogista ja avoimesti kirjoitti Fbssä lapsen olevan hänen (ja isän olevan Cheek, joten uskottavuutta tarinalla nyt ei kuitenkaan ollut…). Onneksi tyttö oli Fbssä omalla nimellään, siskoni löysi tätä kautta lapsen äidin Fbn ja laittoi asiasta viestiä. Äiti pyysi heti, että soittelisivat yhdessä vudeopuhelun, jossa siskoni ja äiti voisi yhdessä keskustella tytön kanssa siitä, miksi tämä ei ole ok käytöstä ja miltä tuntuu, kun oman lapsen kuvia väärinkäytetään. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta ihan jo tätinä niin raivostutti kyllä tosi paljon kun profiili pysyi Fbssä monien ilmiantojenkin jälkeen viikkokaupalla ennen yhteydenottoa äitiin, eikä Fb tehnyt asialle mitään, tuli vain ilmoitus jokaisen ilmiannon jälkeen ettei mitään community guidelines ole rikottu. Jos siskoni ei olisi saanut tytön äitiä kiinni, olisi kuvat varmaan vieläkin siellä.

Reply

Heippa Linda,

Kiitos tämän kokemuksen jakamisesta! Juuri tällaisia tilanteita tulee mietittyä ja fakta on se, että julkiselta tililtä kuka tahansa voi napata minkä tahansa kuvan. Itse ottaa sen riskin tietoisesti, kun kirjottaa julkista blogia, mutta onko oikein, että altistaa lapsen näille ”riskeille”? Jokainen perhe tosiaan tekee oman rajanvedon tässä ja kun tiedostaa riskit niin mikäs siinä. Eniten itseäni pelottaisi se, että lapsen kuvia käytettäisiin etenkin jossain laittomissa konteksteissa. Tai se, että joku saisi selville missä lapsi asuu tai käy koulua. Sitä ei tosiaan voi ikinä tietää kuka näitäkin juttuja lukee! Eikä tosiaan tarvitse olla edes bloggari vaan joku kenellä on julkinen Insta-profiili. Sieltäkin kuvat saa ladattua ja yllättävän paljon tietoa loppupeleissä.

Kuten sanoin, olen ehkä liiankin varovainen ja tarkka näissä asioissa (ja omaan myös liian vilkkaan mielikuvituksen, heh), mutta lapsen nimeä ja kasvoja (tunnistettavasti) en tule somessa julkaisemaan ennen kuin olisin täysin varma päätöksestäni. Jos on vähänkin epävarma, niin sitten en lähde sille tielle! Sitä päätöstä kun ei voi ikinä peruuttaa. Ja kuten sanottu, voihan vauvajuttuja jakaa täällä ilman kasvokuvia bebesta, joten sinällään kuvatkaan ei ole mitään välttämättömyyksiä!

Muistan jutelleeni aiheesta pari vuotta sitten yhden julkisuudesta tutun naisen kanssa ja hän on pitänyt lapsen täysin pois somesta. Hän kertoi, että häneltä on jopa kysytty, että onko lapsessa joku vika, kun hän ei ikinä jaa hänestä kuvia missään. Aika hullu kysymys…Kertoo ehkä siitä, että lapsen pitäminen somesta on nykypäivänä enemmän poikkeus kuin sääntö, mutta aika tökerö kommentti.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *