Viikon Valinnat Style PlazaSandaalit    Korvikset   /   Toppi

Pellavapaita   /   Pellavapaita   /   Laukku

Paita   /   Sandaalit   /   Housut

 

Ihanaa pääsiäistä kaikille! Täällä ollaan jo niin sekaisin päivistä, että on oikeastaan ihan sama onko pyhäpäivä vai normaali arki. Päivät kun nyt mammalomalla ovat kaikki hyvinkin samanlaisia. Olen kyllä siinä mielessä kiitollinen tästä koronatilanteen ajoituksesta, koska viettäisin tässä tilanteessa muutenkin paljon aikaa kotona lepäillessä, joten ehkä tämä eristäytyminen on ollut helpompaa siitäkin syystä. Toki olisi ihana nähdä läheisiä ja ystäviä tässä raskauden viimeisinä viikkoina, mutta onneksi kaikki ovat kuitenkin langan päässä.

Yksi asia kyllä mietityttää kovin tällä hetkellä ja se on se pääseekö mies ollenkaan tukemaan minua synnytyksen aikana ja näkemään lapsensa syntymää. Kyllä siitä varmasti pakon edessä yksinkin selviytyisi, mutta onhan se kauhea ajatus, että olisi sairaalassa kivuissa ilman tukihenkilöä ja jo ennestään kuormitetut kätilöt ja hoitajat eivät ehtisi antaa kunnollista tukea – synnytyksessä ja sen jälkeen (puhumattakaan siitä, että lapsen isältä viedään tämä ainutlaatuinen kokemus). Tällä hetkellä normaalissa alatiesynnytyksessä tukihenkilö saa olla mukana ”aktiivisen vaiheen”, mutta jos ensi viikon lääkärikäynnillä selviäisi, että vauva onkin väärässä asennossa tai ei yksinkertaisesti mahdu syntymään alateitse, niin silloin isä tapaa lapsensa vasta sairaalasta kotiuduttua (näin siis olen ymmärtänyt, mutta saa korjata jos olen väärässä). Meillähän oli toiveissa synnyttää Lohjan sairaalassa ennen koko koronakriisiä, mutta nyt täytyy miettiä asiaa uudestaan, jos mies ei saa jäädä sairaalaan ollenkaan. Mietin kuitenkin vielä, että olisiko Lohjalla vähemmän synnyttäjiä ja siten saisi ehkä parempaa hoitoa? Sekään ei tunnu hyvältä, että monta tuntematonta synnyttänyttä naista laitetaan samaan huoneeseen, koska kyllä riski saada tartunta siinä vaiheessa on suurempi näiltä tuntemattomilta, kun siltä omalta puolisolta. Näitä asioita tässä siis pohditaan parhaillaan ja toivotaan, että vauva jaksaa kasvaa vatsassa vähintään sinne laskettuun aikaan (toukokuussa) – näin on vielä muutamia viikkoja aikaa miettiä asioita ja toivoa, että tilanne vielä muuttuisi parempaan!

Me vietämme pääsiäisen kotona kaupungissa neljän seinän sisällä ja ajattelimme hoitaa ulkoilut vasta myöhään illalla, kun ihmisiä on toivottavasti vähemmän liikenteessä. Sen suurempia suunnitelmia ei luonnollisesti tässä tilanteessa ole ja toivotankin teille kaikille ihanaa kotipääsiäistä perheen kesken!

 

*Mainoslinkkejä.

You May Also Like

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *